ɫɫ

Uutiset

Matemaatikkoja askarruttaneen A2-konjektuurin todistaja palaa juurilleen

Tuomas Hytönen siirtyi Helsingin yliopistolta Aalto-yliopistolle matematiikan professoriksi vuoden alussa.
Tuomas Hytonen
Tuomas Hytönen. Kuva: Mikko Raskinen

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkimusalani on matematiikka, tarkemmin harmoninen analyysi (harmonic analysis). Yksi tapa kuvata sitä on sanoa, että se käsittää signaalinkäsittelyn teoreettiset perusteet. Tämän muotoilun sudenkuoppana on mahdollinen jatkokysymys siitä, että mitä 6G-verkkoja nyt sitten olen kehittelemässä – vastaus on että en mitään, teen perustutkimusta. Voidaan sanoa että tämän päivän signaalinkäsittely on eilispäivän harmonista analyysiä, kun taas käytännön sovellukset tämän päivän tutkimukselle ovat vielä tutkimatonta maaperää. Kyse on siis perustavanlaatuisesta uteliaisuustutkimuksesta.

Miten sinusta tuli professori tai tutkija?

Tutkija olen ollut suurin piirtein 20 vuotta. Olen Aallon tai oikeammin sen edeltäjän Teknillisen korkeakoulun alumni matematiikan pääaineesta, ja viimeistään perusopintovaiheessa minulle alkoi jo olla selvää, että väitöskirja on opinnoilleni luonnollinen jatko. Sillä tiellä olen vieläkin.

Tässä välissä olen ollut ulkomailla, ja ensimmäinen paikka Otaniemestä lähdettyäni oli Delftin teknillinen yliopisto Alankomaissa. Vuoden olen ollut myös Turussa ja pisimmän aikaa itäisessä satamakaupungissa eli Helsingin yliopistossa.

Mitä pidät tähänastisen urasi kohokohtana?

Tähän nostaisin niin kutsutun A2-konjektuurin ratkaisemisen. Se oli alani avoin kysymys, ja kesällä 2010 onnistuin löytämään siihen ratkaisun. Julkaisuprosessi toki kesti ja tulokset ilmestyivät lehdessä vasta vuonna 2012. Tämä oli urani kannalta avainhetki ja on kantanut ihan tähän päivään saakka.

Mikä on mielestäsi tutkijan tärkein ominaisuus?

Ehkä semmoinen kriittinen uteliaisuus, että ei vain hyväksy valmiita vastauksia vaan vähän miettii että oliko tämä tosiaankin tässä. Sellaisestakin asiasta, joka on kiistattomasti totta, voi kuitenkin kysyä että onko tässä kaikki, voisiko tämän kiteyttää vielä selkeämmin tai tiivimmin, tai oliko tässä joukko totuuksia vaiko vain ilmentymisiä yhdestä aiheesta. Tiedon määrän kasvaessa erityisesti kiteyttäminen muuttuu koko ajan tärkeämmäksi, jotta kaikki se tieto pysyy hyödyllisenä ja käytettävänä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Minulla on hyvät odotukset päästä tekemään täällä omaa tutkimustani täysillä. Lisäksi Aallossa kiehtoo mahdollisuus vuoropuheluun soveltavampien alojen kanssa. Perustutkimus elää myös tällaisesta vuorovaikutuksesta hyvien kysymysten löytämiseksi. Sinänsä en näe että itse hyppäisin yksittäisen sovelluksen kehittämisen kelkkaan, vaan pysyn jatkossakin perustutkimuksen äärellä.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.