ɫɫ��

Professori Minna Halme ja väitöskirjatutkija Hanne Savolainen, molemmat Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta, matkustivat heinäkuun lopussa Kööpenhaminaan johtamisen oppiaineen vuosikonferenssiin, Academy of Management (AoM). He päättivät matkustaa määränpäähän muuten kuin lentämällä, jotta matkustamisesta tulisi mahdollisimman vähän hiilipäästöjä. 

Hanne Savolainen kertoo, että heti kuultuaan, että AoM järjestetään Kööpenhaminassa, hän tiesi haluavansa osallistua siihen ja matkustaa sinne maata pitkin. ”AoM järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopassa ja osallistuin itse myös ensimmäistä kertaa kyseiseen konferenssiin. Pyrin vähentämään lentomatkustamista ja halusin kokeilla maata pitkin matkustamista. Innoittajani maata pitkin matkustamiseen on ollut johtamisen laitoksen kollegani Leni Grünbaum, joka edellisellä Kööpenhaminan konferenssimatkallaan vuonna 2023 matkusti maata pitkin.”

Minna Halme kertoo, että maata pitkin matkustaminen on ollut hänellä paljon mielessä jo aikaisemmin, koska muutenkin hän miettii elämässään kestäviä ratkaisuja. ”Todella monesti lentovaihtoehto on ollut niin helppo ja siihen on ollut rutiini. Jos matkatiimi tukisi myös junilla ja laivoilla matkustamista samalla tavalla kuin lentämistä, olisi kynnys maata pitkin matkustamiselle matalampi. Matka-aika ei ole niinkään tuntunut ongelmalta, koska matkalla voi työskennellä.”

Perillä oli harmoninen olo

Hanne matkusti ensin perheensä ja ystäväperheen kanssa laivalla Helsingistä Tukholmaan. ”Kun muu perhe risteili takaisin Suomeen, itse nousin Tukholmassa junaan kohti Malmötä. Malmössä vaihdoin paikallisjunaan, joka kuljetti Tanskan puolelle. Paluumatka sujui samaa reittiä vastakkaiseen suuntaan, mutta perheeni sijasta alkumatkasta seurassani oli samaan konferenssiin osallistunut amerikkalaisprofessori, jonka kanssa jatkoimme keskustelua konferenssin annista.” 

Hanne jakaa Minnan kanssa samat ajatukset. ”Kokemus oli aivan mahtava ja aion jatkossakin pyrkiä tekemään matkani maata pitkin. Lentokoneen ahtaita penkkejä ei tullut kertaakaan ikävä ja matkustusajan junassa ajan sai hyödynnettyä työntekoon. Erityissuositus Ruotsin pikajunien hiljaisille vaunuille, joissa oli erittäin väljät penkit ja konduktöörien lipuntarkastuskin tehtiin matkustajia häiritsemättä.”

Maata pitkin matkustamiseen olisi hyvä saada tukea 

Minna osti laivassa itselleen paremman hytin. ”Konehuoneen alla en saisi nukuttua. Jouduin toki maksamaan tästä itse, sillä hytti oli ylempänä kuin Aallon matkustuspykälät olisivat sallineet. Päivärahoja ei Aallossa aleta maksaa kuin vasta 24 tuntia ennen konferenssin alkua, mitä sekin täytyisi päivittää huomioimaan myös maata pitkin matkustamiseen kuluva aika. Itselleni se nyt ei ollut ongelma, kun olen tässä vaiheessa uraani, mutta ymmärrän, jos moni valitsee näiden asioiden takia lentämisen.”

”Olisi hienoa, jos Aallon matkatiimi saisi tehdä juna- ja laivamatkaehdotuksia ja kuten juuri totesin, maata pitkin matkustamisen päiväraha-asia pitäisi myös saada kuntoon. Maata pitkin matkustamisesta ei pitäisi rangaista ketään. Tarvitaan rakenteita, jotka tukevat kestäviä valintoja sen sijaan, että haittaavat niitä”, Minna sanoo. 

Kustannusten ja päästöjen laskentaa

Hanne muistaa, että junaliput Tukholmasta Kööpenhaminaan ja takaisin maksoivat yhteensä 175 euroa, laivalippuihin hän oli budjetoinut reilut 300 euroa.

”Totta kai matkoja varatessa kävi mielessä, miten paljon halvemmalla ja nopeammin pääsisin lentämällä, mutta todellisuudessa en missään vaiheessa harkinnut lentäväni. Lupasin myös apurahahakemuksessani, että matkustan maata pitkin (kiitos Liikesivistysrahastolle matka-apurahasta), mutta en tiedä, oliko sillä vaikutusta apurahan saamiseen.”

Minna ei ollut tehnyt vastaavia laskelmia, mutta pitää Hannen laskelmia erittäin hyvinä. ”Ja tiedämme toki Hannen kanssa, että laivoistakin syntyy päästöjä, mutta ajattelemme, että se on kuitenkin vähän vähemmän kuormittavaa kuin lentäminen. Toivon, että hyvät kokemuksemme maata pitkin matkustamisesta kannustavat tekemään päivityksiä Aallon matkustamiseen liittyviin prosesseihin ja sitten kun ne on tehty, toivon, että yhä useampi aaltolainen valitsisi aiempaa vihreämmän matkustustavan.”

Lentäminen suuri hiilipäästöjen lähde Aallossa

Kauppakorkeakoulun vanhempi kestävyysasiantuntija Paula Schönach kertoo, että vuonna 2024 Kauppakorkeakoulun henkilökunta teki yhteensä 364 lentomatkaa. ”Tämä tarkoitti noin 1,7 miljoonaa kilometriä, mikä vastaa lentämistä 43 kertaa maailman ympäri.”

”Kauppakorkeakoulussa on sitouduttu kestävyystyöhön, jonka yhtenä painopisteenä on lentomatkustamisesta aiheutuvien hiilipäästöjen vähentäminen. Matkustustarpeen vähentämisen lisäksi vähähiiliset matkustusvalinnat (rautatiet, maantiet, vesitiet) ovat osa tätä työtä. Lentämisen välttäminen ei aina ole mahdollista, mutta kehitämme erilaisia keinoja ja kannusteita, joilla lentämisestä aiheutuvia hiilipäästöjä voidaan vähentää. Matkustaminen kattaa 17 % Aalto-yliopiston hiilijalanjäljestä, minkä vuoksi se on merkittävä osa-alue Aallon ilmastotyössä”, Paula Schönach sanoo.