É«É«À²

Käytämme luontaista luovuuttamme ongelmien ratkaisemisessa, ryhmätyöskentelyssä tai uusien tuotteiden tai taiteen luomisessa. Nopeasti muuttuvissa ympäristöissä tieto vanhenee nopeasti tai se on vaillinaista. Kohtaamme elämässämme yhä useammin tilanteita, joihin ei ole olemassa valmista ratkaisua, vaan joudumme yhdistelemään osaamista innovatiivisin tavoin. Luovuusteoriat tekevät tietämyksemme luovuudesta näkyväksi, ja antavat työkaluja oivaltavan ajattelun kehittämiseen.

Aallon luovuussymposium kutsuu 10.–11.9.2021 mukaan kaikki, jotka haluavat ymmärtää paremmin luovuutta käsittelevää tiedettä. Luovuuden teorioiden ymmärtäminen hyödyttää eri alojen opiskelijoita, tutkijoita, opettajia, yrittäjiä, johtajia, taiteilijoita ja psykologian ammattilaisia.

Kansainvälisesti korkeatasoiset pääpuhujat sekä suomalaiset asiantuntijat käsittelevät puheenvuoroissaan luovuuden eri näkökulmia: mielikuvitusta, kaaosta, luovaa prosessia ja oppimista. Puhujat edustavat eri tieteenaloja, mutta luovuusteoriat ovat yleisiä eri aloille sovellettavia perusperiaatteita. 

Georgian yliopiston psykologian emeritaprofessori Bonnie Cramond on palkittu elämäntyöstään luovuustutkimuksessa ja kysytty esiintyjä ympäri maailmaa. Cramond on urallaan tutkinut lahjakkaita lapsia sekä luovuuden tunnistamista erityisesti henkilöillä, jotka tavallisesta poikkeavien ajattelutapojensa vuoksi ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin. Symposiumissa hän puhuu siitä, miten taito, luovuus ja älykkyys liittyvät toisiinsa sekä siitä, miten luovuutta voidaan mitata. 

Kalifornialaisen Saybrookin yliopiston psykologian alan saavutuksistaan tunnustettu emeritaprofessori Ruth Richards on tutkinut arjen luovuutta. Hänen tuleva kirjansa Chaos and Nonlinear Psychology: Keys to Creativity in Mind and Life käsittelee lineaaristen yhteiskuntatieteiden valtavirtaa ja esittelee näistä poikkeavan näkemyksen, jota tarvitaan vaikeammin ennakoitavassa, keskinäisten riippuvuuksien kompleksisessa maailmassa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen kertoo Aalto-yliopiston uuden strategian yhdestä teemasta, radikaalista luovuudesta. Taiteen tohtori Riikka Mäkikoskelan esitys ​​​​pureutuu ideoihin ja luoviin prosesseihin. Elisabeth Morney puhuu luovasta tuotteesta, laadusta ja tyylitajusta, Marjaana Rantama luovuuden etiikasta ja Kirsi Reinola rajoitteista luovuuden lähteenä. Kirsi Manninen käsittelee intuitiota luovassa prosessissa.

Helsingin yliopiston dosentti Hannah Kaihovirta puhuu mielikuvituksesta luovuuden lähteenä. Improvisaatioteatteri Stella Polariksen luova johtaja Mikael Rejström kertoo ryhmädynamiikasta ja flow'sta ryhmätyössä. Margaret Mangion esitteleetutkimustaan, joka kartoitti Maltalla alakouluikäisten oppilaiden käsityksiä luovuudesta. Luovuutta korkeakoulujen monialaisen opetuksen näkökulmasta käsittelevät saksalaisen Nürnbergin teknillisen korkeakoulun luovuus- ja innovaatiokeskuksen Daniela Bauer sekä Etelä-Oregonin yliopiston kauppakorkeakoulun ohjaaja Dee Fretwell.

Luvassa on monipuolinen läpileikkaus siihen, mistä luovuuden tutkimuksessa juuri nyt puhutaan. Tervetuloa mukaan!

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð»å´Ç³Ù:

• Väitöskirjatutkija Elisabeth Morney, elisabeth.morney@aalto.fi, +358 50 587 7158
• Alla olevasta linkistä rekisteröitymisohjeet ja tarkka agenda 

Luovuussymposium on englanninkielinen. Verkko-osallistuminen maksaa 40 euroa, Aalto-yhteisölle symposium on ilmainen. Symposiumin tallenne on mahdollista katsoa jälkikäteen kahden viikon ajan. Ilmoittautuminen on auki 9.9.2021 saakka. Symposiumin järjestää Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen tiimi.