ɫɫ��

1. Voiko Suomesta loppua talvella sähkö?

”Talvella energiakäyttö, erityisesti lämmityksessä, on huipussaan.  Koko sähköjärjestelmä voikin tulevana talvena olla aivan äärimmillään. Siksi ei ole poissuljettua, että sähköstä tulee hetkellisesti pulaa. Jos energiakriisi pahenisi, valtiovalta joutuisi pian päättämään muun muassa  energian varmuusvarastojen ja reservien lisäämisestä ensi talvikaudelle sekä erilaisista tehostamistoimista.

Isompi ja pidempi häiriö sähköntuotannossa, esimerkiksi suuressa voimalaitoksessa, voisi jopa johtaa jonkinlaiseen säännöstelyyn. Jos talvella olisi pulaa sähköstä, niin todennäköisesti joitakin suuria teollisuuslaitoksia suljettaisiin hetkeksi, että sähköä riittää tavallisille ihmisille.”

2. Onko mahdollista, että Suomi alkaa lisätä kivihiilen ja turpeen käyttöä? Miten tämä vaikuttaisi päästöihimme?

”Vakavassa energiakriisissä saatetaan joutua käyttämään etenkin pakkaskaudella enemmän kivihiiltä ja mahdollisesti turvettakin, mutta tämä olisi väliaikaista eikä siten romuttaisi pitemmän aikavälin hiilineutraaliuustavoitteita. Jos kriisissä sen sijaan tukeudutaan vahvemmin uusiutuviin energialähteisiin ja energian käytön tehostamistoimiin, voidaan itse asiassa vahvistaa ja nopeuttaa ilmastotavoitteeseen pääsyä. Suomi ottaa nyt käyttöön suuria määriä päästötöntä sähköntuotantoa, joka vähentää muualta tulevan fossiilisen energian tarvetta ja mahdollistaa esimerkiksi tehokkaiden lämpöpumppujen käytön lämmityksessä fossiilisten polttoaineiden sijaan.”

3. Miten suuri merkitys yksityisten tahojen, esimerkiksi taloyhtiöiden, asentamilla aurinkopaneeleilla tai maalämpöpumpuilla olisi?

”Investoinnit lämpöpumppuihin ja aurinkoenergiaan ovat avuksi energiariippuvuuden ja energialaskun pienentämisessä. Yksityistaloudessa niiden merkitys voisi olla huomattava.  Esimerkiksi lämpöpumppuja otetaan jo nyt laajasti käyttöön Suomessa, ja ne auttavat pääsemään eroon öljylämmityksestä, mutta ovat iso apu myös kaupunkien kaukolämpölaitosten uudistamisessa.

Tavoitteeksi voitaisiin asettaa lämpöpumppujen käytön kaksinkertaistaminen nykyisestä, mikä  auttaisi esimerkiksi Helsinkiä pääsemään eroon vahvasta kaasu- ja hiiliriippuvuudesta lämmityksessä.”

4. Mikä on tehokkain tapa vähentää omaa sähkönkulutusta?

”Käyttämätön energia on usein puhtainta ja tehokkainta energiaa. Energiansäästötoimet, jotka perustuvat käyttötottumusten tai energiakäyttäytymisen muutoksiin, eivät juuri maksa mitään ja niistä kannattaa lähteä liikkeelle. Esimerkiksi sähkölaitteiden jättäminen valmiustilaan vie koko ajan turhaa sähköä. Liittämällä laturit, TV ja muut pienlaitteet moniosaiseen jatkojohtoon, on helppo napauttaa virtakytkimellä kaikki pois päältä yhdellä kertaa.

Monessa perheessä sähkösauna on tietenkin iso yksittäinen sähkösyöppö. Kannattaisi harventaa saunomista ja pyrkiä täsmäsaunomiseen eli ei kannata jättää turhaan kiuasta päälle.”

5. Mitä yliopiston pitäisi tehdä juuri nyt tutkimuksessa ja opetuksessa, jotta voimme auttaa yhteiskuntia kestävämmiksi?

”Energia- ja ilmastokysymykset ovat muuttumassa monimutkaisemmiksi systeemisiksi kysymyksiksi, jossa muun muassa tekniset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset kysymykset linkittyvät yhteen. Esimerkiksi pelkät tekniset taidot eivät enää riitä. Kokonaisuuden ymmärtäminen ja ratkaisumallien kehittäminen edellyttää monitieteellistä osaamista ja monitieteellisen työskentelyn hallitsemista.

Aalto-yliopiston strategia lähtee juuri tällaisesta monen tieteenalan välisestä yhteistyöstä, joka antaa hyvät edellytykset laajempienkin kokonaisuuksien hallitsemiseksi, mutta myös ratkaisumallien kehittämiseen osana kokonaisuutta ja se ymmärtäen. Aallon erikoisuuteena voisi olla kouluttaa osaajia, joilla on kapean erityisosaamisen lisäksi ymmärrystä myös muilta oppiaineilta tai aloilta, kuten vaikkapa sosiaalisista kysymyksistä tai taloudesta. Kuvaisin tätä T-kirjaimena, jossa pystyviiva on oma syvällinen erityisala ja poikkiviiva on osaamisen laajuus.”