Lapset ja nuoret ratkoivat kestävän tulevaisuuden haasteita Tekoälytaiturit-hankkeessa
Suomen kulttuurirahaston rahoittaman "Tekoälytaiturit – Kestävän tulevaisuuden polulla" -hankkeen tavoitteena oli tarjota työkaluja sekä opettajille että oppilaille generatiivisen tekoälyn hyödylliseen ja eettiseen käyttöön kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman teemoihin pohjautuvissa työpajoissa peruskoulun 7.-9.-luokkalaiset harjoittelivat kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa.
Pelillisiä sovelluksia ja hiilidioksidista valmistettuja vaatteita
Työpajassa hyödynnettiin generatiivista tekoälyä systeemiajattelun tukena: oppilaat laativat systeemikartan kestävään tulevaisuuteen liittyvästä haasteesta ja pohtivat siihen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Käsitellyt aiheet vaihtelivat lähiympäristön hyvinvoinnista ja nuorten harrastuksista ajankohtaisiin globaaleihin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin maastopaloihin ja sotiin. Oppilaat tutkivat, miten monimutkaiset ilmiöt rakentuvat toisiinsa vaikuttavista tekijöistä ja hyödynsivät generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia hahmottaa näitä yhteyksiä.
”Monet ratkaisuideoista syntyivät ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi vuoden alussa Los Angelesissa syttyneet maastopalot innoittivat oppilaita kehittelemään linturobotin, joka havaitsee alkavia metsäpaloja ja aloittaa niiden sammuttamisen.”, kertoo hanketta Aalto-yliopisto Juniorissa koordinoinut Sara Jääskeläinen.
Osalla oppilaista pysyivät jalat tiukasti maassa, osalla ideointi lensi kohti avaruutta ja futuristisia ratkaisuja. Kierrätyksen ja liikkumisen haasteisiin ideoitiin mm. pelillisiä sovelluksia, jotka voitaisiin toteuttaa vaikka heti. Villeimmät ideat liittyivät avaruudessa toimiviin aurinkopaneeleihin ja hiilidioksidista valmistettuihin vaatteisiin.
Tekoäly työkaluna
Opettajilta saadussa palautteessa kiitellään erityisesti työpajasisältöjen linkittämistä opetussuunnitelmaan sekä vaiheittaisia ja selkeitä työpajaohjeita. Opettajat ilahtuivat myös generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä järkevällä tavalla, ei vain kokeilumielessä.
”Tekoäly toimi vain työkaluna, jonka avulla luotiin systeemikarttoja ja etsittiin ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Tämä koettiin käytännönläheiseksi ja järkeväksi tekoälyn käytöksi turhanpäiväisen testailun sijaan.”, täsmentää Sara Jääskeläinen.
Aalto-yliopisto Juniorilla työpajat vietiin suoraan pääkaupunkiseudun ja lähikuntien kouluihin, mikä mahdollisti myös erityisryhmien osallistumisen opetustuokioihin. Kouluihin jalkautuvien opintokäyntien lisäksi Aalto-yliopisto Junior järjesti Tekoälytaiturit-teemaviikon, jonka työpajoihin 5.–6.-luokkalaiset ympäri Suomen osallistuivat etäyhteyden välityksellä. Kaikkiaan Juniorin toiminnoilla tavoitettiin reilut 4700 oppijaa.
Tekoälytaiturit-materiaali kaikkien käyttöön
Hankkeen nyt päätyttyä Tekoälytaiturit-työpaja jää sekä Aalto-yliopisto Juniorin että Tampereen yliopiston Juniversityn työpajavalikoimiin. Työpajamateriaali on jaettu myös Avointen oppimateriaalien kirjastossa kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi:
Aalto-yliopisto Junior ja kuuluvat valtakunnalliseen LUMA-keskus Suomi -verkostoon, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden (matematiikka, ympäristöoppi, luonnontieteet ja teknologia) opiskeluun ja harrastamiseen tiede- ja teknologia-
kasvatuksen avulla. LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston yhteinen tiede- ja teknologia-
kasvatukseen keskittyvä verkosto.
Aalto-yliopisto Junior
Aalto-yliopisto Junior on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta lapsille, nuorille ja opettajille – opetuksen tueksi, omaksi iloksi ja innostuksen lähteeksi.
Lue lisää uutisia
Kauppakorkeakoulun tutkijat ja asiantuntijat ovat jälleen jakaneet asiantuntemustaan monissa kansainvälisissä medioissa
Kevään 2025 (maalis-toukokuu) aikana Kauppakorkeakoulu oli esillä useissa julkaisuissa, jotka saavuttivat yli 270 000 katselukertaa ympäri maailmaa.
Miten veden kestävä ja oikeudenmukainen käyttö turvataan kriisien ajassa?
Monitieteinen GloWater-projekti kehittää ratkaisuja, joiden avulla valtiot ja yritykset voivat hallita vesiriskejään ja vahvistaa vesivastuullisuuttaan kansalaisyhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Projekti tuottaa myös uusia näkökulmia vesivarojen kestävyyteen huomioimalla veden roolin koko maapallon tilan säätelyssä.
Pölyttäjät biodiversiteettityön pikkuapulaisina
Otaniemen kampuksella on aloitettu mehiläisavusteinen biomonitorointi.