ɫɫ��

Itseajavan auton täytyy pystyä havaitsemaan tarkasti katua ylittävä jalankulkija tai liikenneruuhkassa edellä matelevan auton liikkeet. Tuotteita kokoava robotti ja lisätyn todellisuuden sovellus älypuhelimessa tarvitsevat myös tietoa ympäristönsä muodoista ja etäisyyksistä. Muun muassa näiden silminä voi toimia Aalto-yliopistosta lähtöisin olevan Ladimon innovaatio.

Ladimo-tiimi kehittää 3D-lasermittaukseen perustuvaa konenäköä. Eikä mitä tahansa sellaista:
”Meidän 3D-pistepilvisensorimme on maailman tarkin reaaliaikainen sensori”, sanovat Ladimon toimitusjohtaja Jouni Halme ja teknologiajohtaja Jorma Palmén.

Väitettä on jouduttu todistelemaan yhteistyökumppaneille, mutta ilmeisen menestyksekkäästi – tähän mennessä Ladimo-teknologiasta ovat kiinnostuneet muun muassa kolme autovalmistajaa ja useat kansainväliset mobiililaitevalmistajat.

Sunnuntaikahveilla syntynyt innovaatio

Ladimon tarina alkoi vuonna 2012 eräästä oivalluksesta.

”Ajatus tuli aivan yllättäen eräänä sunnuntai-iltapäivänä, kun olin kotona laskeutumassa portaita iltapäiväkahville. Saavuttuani kahvipöytään kerroin vaimolleni, että tein juuri keksinnön ja tällä kertaa se saattaa olla merkittävä”, tuolloin Aalto-yliopistossa insinöörigeologian ja sovelletun mineralogian lehtorina työskennellyt Palmén kuvailee.

Jo maanantaiaamuna Palmén teki keksintöilmoituksen. Aalto-yliopistolta ja Tekesiltä (nykyisin Business Finland) saamansa rahoituksen turvin hän alkoi kehittää prototyyppiä geologian professori Jussi Leveisen ja 3D-mittaukseen erikoistuneen tutkijan Matti Kurkelan kanssa.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Palménin keksintö johti uudenlaiseen, erittäin tarkkaan tapaan mitata kohteen etäisyys kameran kennolta.

Ladimon kehittämä konenäkö perustuu siihen, että laitteessa oleva kamera havaitsee laitteen lähettämän lasersäteen, joka on jakautunut tuhansiin pisteisiin. Järjestelmä laskee kolmiointiin perustuvalla mittauksella jokaiselle pisteelle kolmiulotteiset koordinaatit. Tästä syntyy 3D-pistepilvi.

Mittauksessa syntyy kuitenkin aina virheitä, sillä valonsäteet taipuvat kulkiessaan ilmassa ja kameran optiikka aiheuttaa vääristymiä.  Aiemmissa menetelmissä lasersäde oli tavattu hajottaa satunnaiseksi pisteistöksi, mutta Palménin ajatus oli mitata pisteiden sijainnit säännöllisen pisteistön avulla. Menetelmän avulla voidaan mallintamalla poistaa mittauksessa tapahtuvat optiset ja geometriset virheet ja tarvittaessa karsia liikaa virhettä sisältävät pisteet.

Kun idean toimivuus oli todistettu, Ladimo sai Business Finlandilta rahoituksen idean kaupallistamiseen. Vuonna 2015 perustettiin yritys LaDiMo Oy. Tuolloin tuli mukaan myös Nokialla ja startupeissa myynnin ja markkinoinnin parissa kansainvälistä uraa tehnyt Jouni Halme.

Espoon Otaniemessä toimivan Ladimon kehitystiimissä on nyt seitsemän omaa työntekijää. Yrityksen neuvonantajiin kuuluu professoreita Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksesta.

Oikeaan aikaan liikkeellä

Ladimo toimii kukoistavalla alalla: itseajavat autot, virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologiat sekä robotiikka tekevät vahvasti tuloaan arkipäivään. Tämä näkyy myös siinä, että konenäköä kehittävät yritykset maailmalla ovat keränneet satojen miljoonien rahoituspotteja.

Tänä vuonna tulee markkinoille Ladimon ensimmäinen, ennen kaikkea robotiikkaan tarkoitettu laite. Samalla tuotekehitys jatkuu kiivaana kohti pienempiä, kuluttajatuotteisiin sopivia sensoreita. Tällä hetkellä yritys kehittää matkapuhelimiin sekä robotiikkasovelluksiin suunnattua, vaivaiset 60 grammaa painavaa sensoria.

Ladimo on aloittamassa rahoituskierroksen, jossa se hakee 2,5 miljoonan euron rahoitusta strategisilta kumppaneilta miniatyrisoidun sensorin tuotekehitykseen. Suurten kansainvälisten teknologiayritysten kiinnostus antaa aihetta korkeille odotuksille.

”Viiden vuoden päästä liikevaihto ylittää sata miljoonaa euroa”, Halme ja Palmén arvioivat tulevaisuudennäkymiä.

Teksti ja kuvat: Annamari Tolonen

Juttusarjassa esittelemme tutkimukseen perustuvia startupeja. Vuosittain Aalto-yliopiston tuella syntyy keskimäärin 5–10 uutta tutkimuspohjaista yritystä. 

������ä�پ���ٴ��Ჹ

Panu Kuosmanen
0503841600
panu.kuosmanen@aalto.fi