ɫɫ

Uutiset

Laaja syvähaastattelututkimus paljastaa: vasta pelolla johtamisen lopettaminen sai Nokian luopumaan älypuhelimista

Luopuminen vaati radikaalia muutosta yrityksen hallituksessa ja johdossa, vuosina 2007–2013 tehdyt haastattelut osoittavat.

Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ja Singaporen INSEAD-yliopiston professori Quy N. Huy osoittavat Nokian murrosvuosiin keskittyvässä tutkimuksessaan, että yrityksen strategiset valinnat epäonnistuivat pitkälti siksi, ettei Nokian hallitus huomioinut ennen vuotta 2012 operatiivisen johdon ristiriitaisia tunteita riittävästi ja ajoissa. Tutkimus perustuu 120 haastatteluun, joista 9 tehtiin hallituksen jäsenten ja 19 johtoryhmän jäsenten kanssa.

Nokian härkäpäiset yritykset kehittää älypuhelimiinsa ensin omaa Symbian-käyttöjärjestelmäänsä – ja sen jälkeen Windowsia – juonsivat pitkälti syvään juurtuneesta pelon kulttuurista, jossa johtajat eivät uskaltaneet esittää hallitukselle vaihtoehtoja. Vuonna 2013 tehty päätös luopua älypuhelimista ja keskittyä tietoliikenneverkkoihin ja -palveluihin perustui täyskäännökseen johtamiskulttuurissa: hallitus pyrki saamaan takaisin johtoportaan luottamuksen ja tutkimaan vaihtoehtoisia liiketoimintastrategioita.

”Nokian uusi hallitus alkoi tietoisesti vaikuttaa johtoryhmän tunneilmapiiriin parantaakseen strategiatyön laatua. Tämä mahdollisti syvällisemmän ja perusteellisemman dialogin johdossa ja hallituksessa ja auttoi näin strategista uudistumista”, Vuori sanoo.

”Totuus tuijotti peilistä”

Hallitus vaati johdolta sitkeästi erilaisten strategioiden ja vaihtoehtojen tutkimista Windows-puhelimien tai Android-käyttöjärjestelmään vaihtamisen lisäksi. Johtajat kertoivat haastatteluissa, että vaihtoehtojen moninaisuus lievensi pelkoa epäonnistumisesta. Androidiin siirtyminen olisi vaatinut valtavia investointeja, esimerkiksi koko tietoliikenneverkkoihin liittyvien toimintojen myymistä.

”Useiden eri vaihtoehtojen pohtiminen ja syvällinen analysointi paransivat johdon ja hallituksen näkemystä siitä, miten Nokia voisi selvitä tilanteesta. Tämä vähensi tunnetason juuttumista vanhaan strategiaan ja ydinliiketoimintaan”, Vuori toteaa.

Tietoliikenneverkkoja ei oltu koskaan ajateltu Nokian ydinliiketoimintana, mutta kun johtajat joutuivat kohtaamaan datan puhelinten huonosta menestyksestä ja markkinoiden kehnoista näkymistä, pitkään mahdottomalta näyttänyt täyskäännös muuttui varteenotettavaksi strategiaksi. ”Totuus tuijotti suoraan takaisin kuin peilistä”, eräs johtaja kuvaili havahtumistaan.

”Nokian uudistuminen näyttää, kuinka taitava tunteiden johtaminen on tärkeä osa huipputason strategiatyötä. Tutkimuksemme syventää ymmärrystä eri tavoista, joilla tätä johtamista voi ja kannattaa tehdä”, Vuori kiteyttää.

Vuoren ja Huyn artikkeli on valittu Academy of Managementin vuosittaisen konferenssin parhaimmistoon. Tuloksista on kirjoittanut jo muun muassa .

äپٴᲹ:

Professori Timo Vuori
p. 050 441 9072
timo.vuori@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva monimutkaisesta kultaisen värisestä koneesta, jossa on erilaisia johtoja ja liittimiä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä kvantti tarkoittaa?

Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.