ɫɫ

Uutiset

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Kuvakaappaus kahden puhelimen näytöstä, joihin on kirjoitettu tekstiä.
Kuvakaappaus tutkijoiden kehittämästä mallista. Kuva: Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet koneoppimisen avulla luomaan mallin, joka pystyy ihmisen kaltaisella tavalla syöttämään tekstiä puhelimella. Malli on ensimmäinen laatuaan, ja uusi merkkipaalu nykyaikaisen tekstinsyötön  mallintamisessa. Sen avulla on mahdollista simuloida erilaisia käyttäjäryhmiä – nuorista vanhoihin ja yhdellä sormella kirjoittaviin – ja selvittää, millaiset tekijät helpottavat ja toisaalta vaikeuttavat tekstinsyöttöä erilaisilla käyttäjillä.

“Puhelimen näpyttely vaatii sorminäppäryyttä sekä visuaalista hahmotuskykyä: painamme nappeja, oikoluemme tekstiä ja korjaamme virheitä. Käytämme apuna myös työmuistiamme. Toisilla esimerkiksi automaattinen tekstinkorjaustoiminto voi auttaa tässä, toisilla se taas vaikeuttaa kirjoittamista”, sanoo professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta.

Tutkijoiden luomalle mallille voi antaa lauseen, jolloin se liikuttaa “silmiään ja sormiaan”, ja käyttää työmuistiaan, aivan kuten ihmiset näppäillessään. Se myös tekee samanlaisia virheitä ja korjaa niitä.

“Loimme simuloidun käyttäjän, jolla on ihmisenkaltainen näkö- ja motorinen järjestelmä. Opetimme sitä miljoonia kertoja näppäinsimulaattorissa. Lopulta se oppi näppäilytaitoja, joita voi hyödyntää myös simulaattorin ulkopuolella erilaisissa näppäilytilanteissa”, Oulasvirta kertoo tutkimusprosessista.

Tavoitteena paremmat käyttöliittymät

Tekstinsyöttöä ennustava tutkimusmalli on kehitetty yhteistyössä Googlen kanssa. Tavoitteena on arvioida ja optimoida puhelinten näppäimistöjä, ja malli täydentää oikeilla käyttäjillä tehtyä, usein kallista ja aikaavievää testausta.

Antti Oulasvirta johtaa Aalto-yliopistossa tutkimusryhmää, joka  tutkii erityisesti laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Mallien avulla voi esimerkiksi testata ja parantaa käyttöliittymiä sekä selittää ihmisen käyttäytymistä tehtävänsuoritustilanteissa. Ihmisen käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuria harppauksia viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.

“Pystymme opettamaan tietokonemalleja siten, että emme tarvitse havaintoaineistoa suurelta ihmisjoukolta tehdäksemme ennusteita. Käyttöliittymiä on joka puolella ympärillämme – pohjimmiltaan alan tutkimuksella luodaan siis toimivampaa yhteiskuntaa ja sujuvampaa arkea”, Oulasvirta toteaa.

Tutkijat esittelevät tuloksensa toukokuun puolivälissä CHI-konferenssissa, joka on arvostetuin tieteellinen julkaisufoorumi ja tapahtuma ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimuksen alalla. Julkaisu on jo saatavissa

Professori Antti Oulasvirta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi

Tutkijat selvittävät, miten tekoäly saadaan ymmärtämään ihmistä paremmin

Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen.

Uutiset
Vertailu ihmisen ja tekoälymallin näppäilystä

Tekoäly oppi kirjoittamaan puhelimella ihmisen tavoin

Tutkijat kehittivät tekoälymallin, joka osaa ennakoida ihmisten silmien ja sormien liikkeet kosketusnäytöllä. Mallin pohjalta voidaan kehittää muun muassa parempia tekstinsyöttöohjelmia ja näppäimistöjä erilaisten käyttäjien tarpeisiin.

Uutiset
Someone typing on a phone next to someone typing on a laptop

Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin – ero perinteiseen näppäimistöön on enää 25 prosenttia

10–19-vuotiaat naputtavat kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin vanhempansa, tuore tutkimus osoittaa.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Joukko osallistujia istuu moderneissa tiloissa pöytien ympärillä; jotkut pitävät papereita ja keskustelevat. Kuva EDI-työpajasta kesäkuussa 2025.
Yliopisto Julkaistu:

Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.