Krooniselle kivulle ja aivojen suonipunokselle löytyi odottamaton yhteys
Aalto-yliopiston neurotutkijat ovat yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Harvard-yliopiston kollegoiden kanssa havainneet ensimmäisinä yhteyden aivokammioiden suonipunoksen koon ja kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän välillä. Tutkimustulos julkaistiin juuri Scientific Reports -verkkojulkaisussa.
−Tutkiessamme kipuoireyhtymästä kärsivien potilaiden aivojen magneettikuvia huomasimme, että potilaiden suonipunos oli lähes viidenneksen suurempi kuin terveillä koehenkilöillä, kertoo kuvia analysoinut tutkijatohtori Guangyu Zhou, Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.
Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää.
Aivokammioiden seinämissä sijaitseva suonipunos tunnetaan parhaiten sen kyvystä tuottaa aivo-selkäydinnestettä, joka muodostaa sekä mekaanisen että immunologisen suojan aivojen ympärille. Suonipunos kontrolloi myös monien aineiden läpäisyä verestä aivo-selkäydinnesteeseen, aivoihin ja selkäytimeen.
−Aivojen kliinisessä tutkimuksessa suonipunoksen muihin toimintoihin kuin aivo–selkäydinnesteen tuottoon ei ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota; esimerkiksi suonipunoksen kokoa ei mitata rutiininomaisista aivokuvista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori, akateemikko Riitta Hari.
−Koska suonipunoksen tiedetään toimivan välittäjänä kehon ääreisosien ja aivojen tulehdusmekanismeissa, suonipunos on kiinnostava ja tärkeä tulevaisuuden tutkimuskohde kroonisen kivun, ja erityisesti alueellisen kipuoireyhtymän syntymekanismien tutkimuksessa, hän jatkaa.
Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus.
Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus, joka alkaa yleensä vähäisestä vammasta esimerkiksi kädessä ja laajenee sitten muille alueille, esimerkiksi koko yläraajaan tai jopa toiselle puolelle kehoa. Siksi jo aiemmin on ajateltu että keskushermostolla on oireiston synnyssä olennainen merkitys.
Tutkimuksessa käytettiin rakenteellista magneettikuvausta, ja kuvista mitattiin aivokammiossa sijaitsevan suonipunoksen tilavuutta. Tutkittavana oli 32 henkilöä, joista puolet oli kipuoireyhtymää sairastavia ja puolet terveitä henkilöitä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan Tiedeneuvosto ja Tekes.
Linkki julkaisuun ”Enlargement of choroid plexus in complex regional pain syndrome”
Kuvateksti: Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää sairastavilla potilailla (vasemmalla) ja terveillä verrokeilla; kukin piste vastaa yhtä henkilöä.
äپٴᲹ:
Professori, akateemikko Riitta Hari
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Aivotutkimusyksikön johtaja
Puh. 050 4371 615
riitta.hari@aalto.fi
Neurotieteiden ja lääketieteellisen tekniikan laitos
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”
Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.