Konserttisalien akustiikka vaikuttaa musiikin tuottamiin tunnereaktioihin
Helsingin Musiikkitalo edustaa modernimpaa salimuotoa. Kuva Jukka Pätynen / Aalto-yliopisto
Konserttisalien akustisia ominaisuuksia on tutkittu pitkään, ja arvostettujen salien akustiikkaa on perusteltu useilla eri akustisilla mittaluvuilla. Aaltolaisten tutkimus on ensimmäinen, joka selittää akustiikan laatua kuulijan tunnekokemuksella ja osoittaa, että identtisesti esitetyn orkesterimusiikin tunnevaikutus riippuu akustiikasta, jossa musiikkia kuunnellaan.
Tutkijat soittivat koehenkilöille katkelmaa Beethovenin sinfoniasta yhdistettynä vuorollaan eri konserttisalien akustiikkaan ja mittasivat samalle heidän fysiologisia reaktioitaan. Reaktioita tutkittiin sormiin kiinnitettävillä antureilla, jotka pystyvät rekisteröimään hyvin pieniä muutoksia ihon sähkönjohtavuudessa. Ihon sähkönjohtavuus vaihtelee tunnereaktioiden myötä, ja muun muassa vahvojen positiivisten tunnekokemusten tuottamat kylmät väristykset tai ”kananlihalle” menevä iho ovat yleisiä esimerkkejä konkreettisista reaktioista, jotka näkyvät selvästi myös sähkönjohtavuusmittauksissa.
Apua salien suunnitteluun
Tutkimuksen perusteella klassisille kenkälaatikkosaleille, kuten Wienin Musikvereinille ja Berliinin Konzerthausille, ominainen akustiikka tuottaa voimakkaampia tunnereaktioita kuin modernimmat salit. Tutkimuksessa oli mukana samalla tavalla valittuja kuuntelupaikkoja Wienin Musikvereinista, Amsterdamin Concertgebouw’sta, Berliinin Konzerthausista sekä Filharmoniasta, Kölnin Filharmoniasta sekä Helsingin Musiikkitalosta.
‒ Konserttitilanteessa yleisö kuuntelee musiikkia, joka on erottamattomasti yhdistynyt salin akustiikkaan. Aivan kuten jotkut tulkinnat samasta teoksesta kykenevät nostattamaan voimakkaampia tunnetiloja, tietyn tyyppinen akustiikka lisää musiikin vaikuttavuutta ja vahvistaa musiikin herättämiä tunne-elämyksiä. Monille kuuntelijoille musiikin tuottamat elämykset ovat musiikin tärkein anti, toteaa tutkijatohtori Jukka Pätynen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.
‒ Tuore tutkimus laajentaa käsitystä konserttisalien akustiikan merkityksestä osoittaen, että akustiikalla on merkittävä rooli siinä, kuinka vahvasti musiikki koetaan. Nykyiset tulokset viittaavat myös aiempaan teoreettiseen tutkimukseemme, jonka mukaan musiikin ilmaisuvoimaan liittyvät dynaamiset erot havaittaisiin kenkälaatikkomallisissa saleissa suurempana kuin muissa saleissa. Uusin löytömme yhdistää psykologisia ilmiöitä saliakustiikkaan ja saattaa auttaa tulevaisuudessa suunnittelemaan saleja, jotka tukevat mahdollisimman hyvin musiikin tulkintaa, Pätynen visioi.
Wienin Musikverein on klassinen kenkälaatikkosali. Kuva Jukka Pätynen / Aalto-yliopisto
Tutkimustyössä hyödynnettiin tutkimusryhmän laajoja akustisia mittauksia eri eurooppalaisissa ja suomalaisissa konserttisaleissa vuosina 2011–2012. Salien akustiset vasteet mitattiin 34 kaiuttimesta rakennetulla orkesterilla, jonka avulla elävän orkesterin sopeutuminen kuhunkin tilaan voitiin sulkea pois. Toisin sanoen kaiutinorkesteri soittaa aina samalla tavalla, jolloin eri salien mittaukset ovat keskenään täysin vertailukelpoisia. Kaiutinorkesteri on Aalto-yliopiston tutkijaryhmän kehittämä ainutlaatuinen työkalu tutkimuksiin, joiden avulla yritetään ymmärtää havaittuja eroja huoneiden akustisissa ominaisuuksissa.
Tutkijatohtori Jukka Pätynen toimii professori Tapio Lokin virtuaaliakustiikan tutkimusryhmässä.
Tutkimuksen suorittivat Jukka Pätynen ja Tapio Lokki. Artikkeli “Concert halls with strong and lateral sound increase the emotional impact of orchestra music” on julkaistu Journal of the Acoustical Society of America -julkaisusarjassa 21.3.2016. (http://dx.doi.org/10.1121/1.4944038)
Linkki artikkeliin:
Video ääninäytteistä:
äپٴᲹ:
Akatemian tutkijatohtori Jukka Pätynen
p. 0440 585 547
jukka.patynen@aalto.fi
Professori Tapio Lokki
p. 040 578 2486
tapio.lokki@aalto.fi
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Tietotekniikan laitos
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”
Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.