ɫɫÀ²

Uutiset

Kolmiulotteisuus vahvistaa kasvonilmeiden herättämiä tunteita

Tulokset ovat kiinnostavia paitsi tunteiden tutkimukselle, myös viihdeteollisuudelle ja 3D-näyttöjen valmistajille.

Tutkimuksessa käytetyt kaksiulotteiset kuvaparit voidaan nähdä kolmiulotteisina katsomalla kuvan "läpi".

Ruudulla ja tavallisissa valokuvissa esitetyt kasvonilmeet eivät yleensä synnytä katsojassa yhtä vahvoja tunnereaktioita kuin ilmeet reaalielämän vuorovaikutuksessa. Nyt tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että kolmiulotteisina ja luonnollisissa syvyyssuhteissa esitettyjen valokuvien ilmeet synnyttävät katsojissa selvästi vahvempia tunteita kuin perinteiset, kaksiulotteiset kuvat.

– 3D-valokuvat huijaavat aivot luulemaan, että kuvan kasvot ovat todellisemmat kuin 2D-valokuvan, kiteyttää Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tohtorikoulutettava Jussi Hakala. Hän analysoi yhdessä tutkijatohtori Jari Kätsyrin ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen yliopistotutkija Jukka Häkkisen kanssa tutkimusta varten 40 koehenkilön reaktioita erilaisiin valokuviin.

Tutkijat huomasivat, että vihaisten ilmeiden aiheuttamat negatiiviset tunteet vahvistuivat eniten luonnollisella syvyysvaikutelmalla, kun taas iloisten ilmeiden aiheuttamat positiiviset tunteet vahvistuivat sekä kavennetulla että luonnollisella syvyydellä. Tunteita mitattiin itsearvioinneilla.

Luotettavuus ja yleistettävyys paranevat

Hakalan mukaan kasvojenilmetutkimusta on tähän asti tehty lähinnä tavallisilla 2D-kuvilla.

– Tulosten pohjalta on tehty yleistyksiä reaalimaailmasta. 3D-kuvat vastaavat kuitenkin paremmin todellisuutta, joten niiden avulla tutkimusten luotettavuus ja yleistettävyys paranevat, hän sanoo.

Tunteiden tutkimuksen lisäksi saaduilla tuloksilla on merkitystä esimerkiksi Oculus Riftin ja Microsoftin HoloLensin kaltaisten lisätyn todellisuuden näyttöjen suunnittelussa. Tutkimuksen perusteella 3D-sisältö kannattaa esittää reaalimaailman luonnollisissa syvyyssuhteissa, jos halutaan vahvistaa katsojan tunnekokemusta.

– 3D:tä käytetään pääasiassa toimintaelokuvissa efektien korostamiseen, mutta sitä voitaisiin käyttää myös näyttelijöiden ilmeiden synnyttämien tunnekokemusten vahvistamiseen, Hakala ehdottaa.

Tutkimus julkaistiin äskettäin . (ipe.sagepub.com)

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Aalto-yliopisto
Jussi Hakala
puh. 050 544 4553
jussi.h.hakala@aalto.fi

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Metsä, jossa vihreä sammalpeitto ja ohuita puita, neliönmuotoinen mittakehä sammalen päällä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla

Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.