ɫɫ

Uutiset

Kiinan vesivoimahankkeet muuttavat Mekong-joen virtauksia

Vesivoimahankkeet kasvattivat kuivan kauden virtaamia, pienensivät sadekauden virtaamia ja aiheuttivat huomattavia virtaamavaihteluita.
Kelluva kylä Tonle-Sap järvellä Kambodzassa. Mekong-joella elinkeinot ja ruokaturva ovat vahvasti veteen kytkeytynyeitä. Kuva: Timo Räsänen

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että Kiinan vesivoimahankkeet ovat muuttaneet Mekong-joen virtaamia merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Virtaamavaikutukset olivat suurimmat yläjuoksulla Pohjois-Thaimaassa mutta havaittavissa myös yli 2 000 kilometrin päässä alajuoksulla Kambotzhassa.

”Virtaamamuutoksien pelätään aiheuttavan muutoksia alajuoksun vesiekosysteemeissä ja niiden tuottavuudessa. Erityisen huolena ovat vaikutukset kalastukselle, joka on alajuoksun maissa taloudellisesti merkittävää toimintaa ja myös alueellisen ruokaturvan kulmakivi”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Timo Räsänen. Mekong-joen vuotuisten kalansaaliiden arvoksi on arvioitu 4,3–7,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Alueella kulutetusta eläinproteiinista 47–80 % saadaan kaloista ja muista vesieliöistä.

”Tutkimuksessa havaittujen virtaamamuutosten ekologisia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä”, Timo Räsänen sanoo ja korostaa, että lisätutkimukset ovat tarpeen. Myös vahva ylä- ja alajuoksun maiden välinen yhteistyö on tärkeää haittojen vähentämiseksi.
 

Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Mekong-joki on yksi maailman suurimmista joista ja se tarjoaa elinkeinoja ja ruokaturvan miljoonille ihmisille. Alueen talous kehittyy nopeasti, mikä näkyy myös kasvavana energian tarpeena ja vesivoiman rakentamisena. Viime vuosina Kiina on rakentanut Mekong-joen yläjuoksulle useita suuria patoja, joka on herättänyt huolta alajuoksun maissa. Yläjuoksun patohankkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista huolimatta Kiinassa sijaitsevat vesivoimayhtiöt eivät ole julkistaneet tietoja vesivoimahankkeiden operoinnista tai arvioiduista alajuoksun vaikutuksista. Tutkimuksessa havaitut vaikutukset olivat suurimmat vuonna 2014, jolloin yläjuoksun suurin vesivoimahanke Nuozhadu (5850 MW) aloitti toimintansa.

Tutkimusta tehtiin yhteistyössä Mekong-jokikomission kanssa, ja tutkimustulokset on julkaistu Journal of Hydrology -lehdessä joulukuussa 2016.

Artikkeli:
Räsänen, T.A., Someth, P., Lauri, H., Koponen, J., Sarkkula, J. and Kummu, M., 2017. Journal of Hydrology, 545, 28-41. DOI: 10.1016/j.jhydrol.2016.12.023

äپٴᲹ:&Բ;
TkT Timo A. Räsänen
Aalto-yliopisto
timo.rasanen@aalto.fi
p. 040 518 2752

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Metsä, jossa vihreä sammalpeitto ja ohuita puita, neliönmuotoinen mittakehä sammalen päällä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla

Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.