Kehon kosketuskartat säätelevät sosiaalisia suhteita
Kehon kosketuskartat liittyvät tiiviisti sosiaalisiin suhteisiin. Mitä kirkkaamman värinen kehon alue on, sitä todennäköisemmin kyseinen henkilö saa sitä koskettaa. Sinisellä rajattujen mustien alueiden koskettaminen oli kokonaan kiellettyä.
Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, että ihmiskehossa on tarkkaan määräytynyt kosketuskartta, joka säätelee koskettamista erilaisissa ihmissuhteissa. Tutkimustulos julkaistiin juuri Proceedings of the National Academy of the United States of America -±ô±ð³ó»å±ð²õ²õä.
Mitä läheisempi henkilö on, sitä laajempia alueita hänen annetaan kehosta koskettaa. Kehon kosketuskartat olivat varsin samanlaisia tutkituissa viidessä kulttuurissa. Sosiaalinen koskettaminen näyttää siis olevan biologisesti määräytynyt ja lajinkehityksessä syntynyt tapa muodostaa sosiaalisia suhteita
– Tulokset osoittavat, että koskettaminen on tärkeä keino sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Kosketuskartta on läheisesti yhteydessä koskettamisen aiheuttamaan mielihyvään. Mitä suurempaa mielihyvää kehon alueen koskettaminen aiheuttaa, sitä valikoivammin annamme toisten koskettaa sitä, kertoo tutkija Juulia Suvilehto Aalto-yliopistosta.
– Tutkimus korostaa, kuinka tärkeää ei-kielellinen viestintä on sosiaalisten suhteiden kannalta. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille halki elämänkaaren, ja niiden puute on merkittävä psykologinen ja somaattinen terveysriski. Tuloksemme auttavat ymmärtämään sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liittyviä mekanismeja ja niiden toiminnan häiriöitä, sanoo professori Lauri Nummenmaa.
Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 1300 henkilöä Suomesta, Englannista, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. Tutkimus alkoi osallistujien sosiaalisen verkoston kartoittamisella. Tämän jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista alueet, joihin sosiaalisen verkoston eri jäsenet saisivat heitä koskettaa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto (ERC), Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö
Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi tulokset 26.10.2015 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS)-tiedejulkaisussaan
(pnas.org)
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tutkija Juulia Suvilehto
Aalto-yliopisto
p. 050 570 4861
juulia.suvilehto@aalto.fi
Professori Lauri Nummenmaa
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
p. 050 431 9931
lauri.nummenmaa@aalto.fi
Aiempi tutkimus:
Suomalaistutkimus paljastaa tunteiden kehonkartat
Tutkimustulokset julkaistiin 30.12.2013 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) - (pnas.org)
Lue lisää uutisia
Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä
Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Positiivinen viestintä ja improvisaatio auttavat kehittämään opiskelijoiden viestintätaitoja työelämän tarpeisiin
Kauppakorkeakoulu uudisti pakollisen ensimmäisen vuoden viestintäkurssinsa.
Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa
Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.