ɫɫ

Uutiset

Kehon kosketuskartat säätelevät sosiaalisia suhteita

Tutkijat osoittivat, kuinka kehon kosketuskartat liittyvät sosiaalisiin suhteisiin eri kulttuureissa.

Kehon kosketuskartat liittyvät tiiviisti sosiaalisiin suhteisiin. Mitä kirkkaamman värinen kehon alue on, sitä todennäköisemmin kyseinen henkilö saa sitä koskettaa. Sinisellä rajattujen mustien alueiden koskettaminen oli kokonaan kiellettyä.

Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, että ihmiskehossa on tarkkaan määräytynyt kosketuskartta, joka säätelee koskettamista erilaisissa ihmissuhteissa. Tutkimustulos julkaistiin juuri Proceedings of the National Academy of the United States of America -ä.

Mitä läheisempi henkilö on, sitä laajempia alueita hänen annetaan kehosta koskettaa. Kehon kosketuskartat olivat varsin samanlaisia tutkituissa viidessä kulttuurissa. Sosiaalinen koskettaminen näyttää siis olevan biologisesti määräytynyt ja lajinkehityksessä syntynyt tapa muodostaa sosiaalisia suhteita

– Tulokset osoittavat, että koskettaminen on tärkeä keino sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Kosketuskartta on läheisesti yhteydessä koskettamisen aiheuttamaan mielihyvään. Mitä suurempaa mielihyvää kehon alueen koskettaminen aiheuttaa, sitä valikoivammin annamme toisten koskettaa sitä, kertoo tutkija Juulia Suvilehto Aalto-yliopistosta.

– Tutkimus korostaa, kuinka tärkeää ei-kielellinen viestintä on sosiaalisten suhteiden kannalta. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille halki elämänkaaren, ja niiden puute on merkittävä psykologinen ja somaattinen terveysriski. Tuloksemme auttavat ymmärtämään sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liittyviä mekanismeja ja niiden toiminnan häiriöitä, sanoo professori Lauri Nummenmaa.

Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 1300 henkilöä Suomesta, Englannista, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. Tutkimus alkoi osallistujien sosiaalisen verkoston kartoittamisella. Tämän jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista alueet, joihin sosiaalisen verkoston eri jäsenet saisivat heitä koskettaa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto (ERC), Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö

Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi tulokset 26.10.2015 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS)-tiedejulkaisussaan

(pnas.org)

äپٴᲹ:

Tutkija Juulia Suvilehto
Aalto-yliopisto            
p. 050 570 4861
juulia.suvilehto@aalto.fi                                

Professori Lauri Nummenmaa                                      
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
p. 050 431 9931  
lauri.nummenmaa@aalto.fi                                                                          

Aiempi tutkimus:

Suomalaistutkimus paljastaa tunteiden kehonkartat

Tutkimustulokset julkaistiin 30.12.2013 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) - (pnas.org)

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva monimutkaisesta kultaisen värisestä koneesta, jossa on erilaisia johtoja ja liittimiä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä kvantti tarkoittaa?

Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.