Kehittyvillä markkinoilla menestyy kekseliäs verkostoituja
Yrityksiä houkuttelee kasvu, mutta verkostojen puute hidastaa toiminnan aloittamista.
Maailmantalouden painopiste siirtyy jatkuvasti etelämmäksi. Vuonna 2100 siinä osassa maailmaa, jota kutsumme länsimaiksi, on alle 10 prosenttia maailman väkimäärästä. Talouskasvu Afrikassa ja Aasiassa herättää toiveita kasvun hyötyjen jakautumisesta myös vähävaraisille ihmisille ja toisaalta huolta planeetan kantokyvystä. Parhaimmillaan talouskasvu ja kehitysvaikutukset kulkevat käsi kädessä.
KehitysÂmaiden markkinoita leimaavat edelleen täyttämättömät tarpeet ja puute perustavanlaatuisista hyödykkeistä. Niiden tuotannossa, etenkään Afrikassa, kilpailu ei vielä ole armotonta.
Useassa Afrikan maassa talouden kehitys on perinÂteisesti ollut sidottu raaka-aineiden hintoihin. Tämä keÂhitys on nyt murtumassa.
Kasvun ja kehitysvaikutusten yhdistämiseen on parin viime vuoden aikana havahduttu myös Suomessa. TEKES ja ulkoasianministeriö ovat käynnistäneet yhteisen Business with Impact -hankkeen, jonka kautta rahoitetaan innovatiivisia ja kehitysvastuullisia liiketoimintahankkeita kehitysmaissa.
Opas kokoaa rahoitusmahdollisuudet ja menestystekijät
─ Vaikka ohjelmia on käynnistynyt ja intoa alkuvaiheessa riittää, suomalaisilla yrityksillä on suhteellisen vähän tuloksia menestyksekkäästä liiketoiminnasta kehittyvillä markkinoilla, etenkin vähävaraisten ihmisten parissa. Siksi halusimme koota oppaaseen yhteen tällä hetkellä tarjolla olevan tuen, erityisesti kehittyville markkinoille suunnatun rahoituksen ja menestystekijät, joita olemme tunnistaneet, sanoo professori Minna Halme, joka johtaa vähävaraisten markkinoiden tutkimusta Aalto-yliopistossa.
─ Emme voi jäädä odottamaan, että markkinat Afrikassa muuttuvat meidän mielestämme järjestäytyneiksi. Meidän on itse opeteltava uusia toimintatapoja menestyäksemme maapallon ylivoimaisen enemmistön kanssa. Kumppanuudet menestyksennälkäisten paikallisten yritysten kanssa näyttävät olevan hyvä tie, kertoo oppaan kirjoittaja Sini Suomalainen Aalto-yliopistosta.
Oppaassa on esimerkkinä mukana muun muassa Intiaan betonielementtitehtaan avannut Betonimestarit-ryhmä.
Yhtiö toimittaa asiakkailleen kehitysmaissa toimintavalmiita betonielementtitehtaita. Tärkeässä asemassa ovat olleet niin kotimaiset kumppanit kuin yhteistyö paikallisten rakennusyritysten kanssa. Toimintavalmiiseen konseptiin kuuluu mm. työntekijöiden kouluttaminen, missä Betonimestarit hyödyntää kuopiolaisen Mobien kehittämää e-oppimisympäristöä. Keskeistä on ollut myös kyky skaalata yrityksen hallitsema alan huipputeknologia vastaamaan asiakkaiden usein vaatimattomampia tarpeita.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on tutkittu liiketoimintaa vähävaraisilla markkinoilla vuodesta 2006. Tutkimuksen lähtökohta on tarve löytää liiketoiminnan mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja ekologisia innovaatioita vähävaraisilla markkinoilla. Keskeisessä osassa on linkkien luominen innovaatio-, kauppa- ja kehitysyhteistyötoimijoiden välille.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Sini Suomalainen
±Ê°ù´ÇÂá±ð°ì³Ù¾±³Ù²âö²Ô³Ù±ð°ì¾±Âáä
p. 050 300 1379
sini.suomalainen@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Lue lisää uutisia
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.