ɫɫ

Uutiset

Kaupungeille uudet suositukset: viheralueisiin panostamalla lisätään ilmastohyötyjä

Politiikkasuositukset esitellään webinaarissa keskiviikkona 17. toukokuuta. Ennen webinaaria medialle järjestetään lehdistötilaisuus.
Ilmakuva Otaniemen kampusalueen puistosta ja rakennuksista.
CO-CARBON-tutkimushanke tuo esiin, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ilmastoratkaisuna. Hankkeessa julkaistaan kaupungeille suunnatut politiikkasuositukset. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Suomen pyrkimys hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilinielujen kasvattamista. Kaupunkialueilla hiilinielujen kasvattamisessa olennaisessa roolissa on kaupunkivihreä – eli kaupunkien viheralueet metsistä ja niityistä rakennettuihin puistoihin, katuistutuksiin ja pihoihin.

Monialaisessa CO-CARBON-tutkimushankkeessa tuodaan nyt esille, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin monihyötyisenä ilmastoratkaisuna. Hankkeessa julkaistaan keskiviikkona 17. toukokuuta Suomen kaupungeille suunnatut politiikkasuositukset, joiden keskiössä on hiiliviisaus.

Hiiliviisaus on kiteytetty viiteen keinoon, joiden avulla voidaan parantaa viherrakenteen hiilensidontaa, turvata hiilinieluja kaupunkikehittämisessä ja kehittää vähäpäästöisiä rakentamisen ja hoidon menetelmiä – ja samanaikaisesti tuottaa myös muita elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Hankkeessa annetaan kaupungeille konkreettisia suosituksia kaupunkivihreän ilmastohyötyjen edistämiseen päätöksenteon eri tasoilla.

CO-CARBON-hankkeen hiiliviisauden kulmakivet:

1)      kaupunkivihreän monihyötyinen hiilikädenjälki,

2)      vihreän määrä, laatu ja elinkaari,

3)      rakentamisen ja hoidon hiiliviisaat käytännöt,

4)      sosiaalinen kestävyys osana ilmastoratkaisuja ja

5)      ilmastohyötyjä edistävät ohjauskeinot. 

CO-CARBON-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä luodaan käytännön keinoja hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon.

Hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Kööpenhaminan yliopisto. Ratkaisuja kehitetään yhteistyössä kaupunkien, yritysten, asiantuntijajärjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Politiikkasuosituksia esitellään webinaarissa keskiviikkona 17. toukokuuta klo 9.30–11.00.

Ennen webinaaria järjestetään Teamsissa lehdistötilaisuus 17. toukokuuta klo 8.45–9.15. Erillinen ilmoittautuminen 15. toukokuuta mennessä median edustajille ranja.hautamaki@aalto.fi

Politiikkasuositukset julkaistaan CO-CARBON-hankkeen sivulla 15. toukokuuta 2023

Ranja Hautamäki

Professori, Aalto-yliopisto / CO-CARBON-hankkeen varajohtaja

Leena Järvi

Professori, Helsingin yliopisto / CO-CARBON-hankkeen johtaja
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Ihmisiä juttelee sohvilla modernissa aulassa, pyöreitä pöytiä ja maailmankartta seinällä
Opinnot Julkaistu:

Luonnonvarojen kestävä käyttö -sivuaineesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa

Sivuaineessa edistetään ”yhtenä rintamana” kestävyysteemaa koko Aallossa.
Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:
Iris Seitz
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista

Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.