ɫɫ

Uutiset

Kasvuyrittäjä voi saada tukieuroista lisävauhtia

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmiin sijoittaminen on taloudellisestikin kannattavaa politiikkaa.

Suomi tarvitsee kasvuyrittäjyyttä, jotta talous kääntyisi uuteen nousuun. Kasvuyrittäjyyden tukemiseen julkisin varoin on kuitenkin suhtauduttu usein epäillen, ja tuen taloudellista kannattavuutta on myös ollut vaikea määrittää. Johtuuko mahdollinen kasvu itse ohjelmasta vai siitä, että ohjelmaan on valikoitunut tavallista kilpailukykyisempiä yrityksiä?

Juuri valmistunut, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmat voivat synnyttää todellista lisäarvoa. Kahdeksan vuotta kestäneessä vaikuttavuustutkimuksessa seurattiin Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelman kasvatteja. Tutkimuksen mukaan NIY-ohjelman kasvuvaikutus vastasi noin 120 % liikevaihdon lisäystä, kun tilastollisesti eliminoidaan se vinouma, joka syntyy yritysten valikoitumisesta ohjelmaan.

Tulos on merkittävä, sillä analyysissä ei huomioitu NIY-ohjelmaan osallistunutta SuperCelliä, jonka synnyttämät verotulot riittävät yksinään kattamaan koko ohjelman kustannukset.

”Olemme ensimmäisen kerran kyenneet osoittamaan, että kasvuyrittäjyysohjelmilla voi olla todellista lisäarvoa. NIY-ohjelman vaikuttavuutta lienevät edistäneet konkreettisen hands-on-lähestymistavan lisäksi se, että tuki ei ole automaattista, vaan se on sidottu yritykselle asetettujen kasvutavoitteiden saavuttamiseen”, toteaa tutkimusta johtanut professori Erkko Autio.

Huomattava hyöty

NIY on kallis ohjelma: jokaista sen loppuun suorittanutta yritystä on tuettu miljoonalla eurolla. Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti: jokainen ohjelmaan sijoitettu tukieuro synnytti varovaisesti arvioiden noin 1,11 euron verran uutta liikevaihtoa. Kyseessä on trendivaikutus, eli osallistujat ovat siirtyneet verrokkiryhmää korkeammalla kasvukäyrälle. Ohjelman tuottama hyöty on siis huomattava – muttei automaattinen.

Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti.

”Vaikka tulokset ovat rohkaisevia, se ei tarkoita, että lisäarvo syntyisi automaattisesti. Kasvuyrittäjyysohjelmissa vaaditaan kurinalaisuutta, etenkin silloin, kun päätetään, annetaanko ohjelmaan valikoituneen yrityksen jatkaa ohjelmassa vai ei”, vanhempi tutkija Heikki Rannikko korostaa.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa Research Policy -ä.

Autio, Erkko & Rannikko, Heikki. 2015. Retaining Winners: Can Policy Boost High-Growth Entrepreneurship?
 

äپdz:

Vanhempi tutkija Heikki Rannikko
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
heikki.rannikko@aalto.fi
Puh. 040 353 8454

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.