ɫɫ��

Mitä tutkimuksesi käsittelee? 

”Tutkimukseni käsittelee yhteiskunnallisia ja poliittisia arvoja suomalaisen muotoilun kentällä 1960- ja 1970-luvuilla. Näiden vuosikymmenten aikana uusi sukupolvi muotoilun opiskelijoita ja ammattilaisia heräsi alan ristiriitaisuuteen. Heidän näkemystensä mukaan muotoilu oli osasyyllisenä ylituotantoon, ylikulutukseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen niin kauan kuin sen pääasiallisena tavoitteena oli haluttavien tuotteiden kustannustehokas suunnittelu ja valmistus. Toisaalta muotoilun avulla voitiin käsitellä ja jopa ratkaista niitä ongelmia, joita se oli ollut mukana luomassa. 

Tämän ristiriidan tiedostaminen ja alan sisäinen kritiikki toimivat alkusysäyksenä uudenlaisten arvojen saapumiselle suomalaiseen muotoiluun. Teollisuuden ja kaupallisuuden tavoitteet korvattiin tasa-arvon, ympäristöarvojen ja poliittisen vasemmistolaisuuden ihanteilla. Muotoilijat ottivat tehtäväkseen parantaa työolosuhteita, helpottaa marginalisoitujen ihmisten elinoloja, lievittää maailmanlaajuista köyhyyttä sekä rajoittaa luonnonvarojen tuhlausta ja ympäristön saastumista.” 

Mikä siinä on tärkeää?

”1960- ja 1970-luvun muotoilua Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu näin laajasti tai tästä näkökulmasta. Väitöskirjani tarjoaa siis täysin uutta tietoa suomalaisen muotoilun historiasta, joka on pääasiassa koostunut kapeasta valikoimasta ikonisia esineitä sekä ihailtujen ammattilaisten elämäntarinoita. Itselleni on ollut tärkeää valottaa tuntemattomaksi jäänyttä historiaa ja unohdettuja muotoiluprojekteja.  

Arkistolähteiden kautta nostan esiin muun muassa nimettömiä opiskelijatöitä, maaseudun käsityöperinteitä, sairaalavälineistöä, seminaarijulisteita, meijerituotteiden jakelujärjestelmiä, teollisuuskoneita, kehitysprojekteja ja työergonomiaa. Tutkimukseni haastaa vakiintuneita käsityksiä siitä, minkälaista muotoilua kannattaa tutkia, mitä muotoilu ylipäätään on ja mihin sitä voi käyttää.  

Pyrin myös pohtimaan kriittisesti sitä, missä muotoilun rajat menevät: onko ongelmia, joita ei muotoilun keinoin kannata lähteä ratkaisemaan? Millaista valtaa muotoilijat käyttävät 'parantaessaan maailmaa'? Voiko muotoilusta olla jopa haittaa esimerkiksi tasa-arvoon ja ympäristön suojeluun pyrittäessä?” 

Mitä siitä voi seurata? 

”Kuten kaikkien yhteiskunnan ja kulttuurin alojen, myös muotoilun on pakko muuttua ilmastokriisin ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun myötä. Muotoilualan täytyy siis löytää muita arvoja ja tavoitteita kuin uusien tuotteiden valmistaminen ja kulutuksen kasvun tukeminen. Osittain tämä muutos on jo käynnissä. Toivon, että väitöskirjani haastaa joitakin suomalaisen muotoilun suuria tarinoita, herättää lukijoita pohtimaan muotoilun taustalla vaikuttavia arvoja ja ihanteita sekä tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia muotoilun rooliin yhteiskunnassa. 

Laajemmin ajatellen ja oman näkemykseni mukaan historian tutkimuksen tarkoituksena ei ole tarjota suoranaisia ratkaisuja tai malleja. Mielestäni kiinnostus menneisyyttä kohtaan on ihmisyyden ja sivistyksen ytimessä ja sellaisenaan arvokasta. Parhaimmillaan historian tuntemus auttaa meitä kehittymään itsenäisiksi, kriittisiksi ja empaattisiksi ajattelijoiksi, jotka osaavat katsoa ja tulkita myös nykyhetkeä monelta eri kannalta.”

Savolan väitös ‘Disrespectful thoughts about design’ - Social, political and environmental values in Finnish design, 1960–1980' tarkastetaan Aalto-yliopistossa 24. maaliskuuta 2023.

Yhteystiedot:

Väitöskirjatutkija Kaisu Savola, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, kaisu.savola@aalto.fi, 050 5434794