ɫɫ

Uutiset

Kaikki kauppatieteiden opiskelijat eivät ole koulutukseen välineellisesti suhtautuvia uraohjuksia

Kauppatieteellinen koulutus on monipuolisempaa ja opiskelijat kirjavampi joukko erilaisia ihmistyyppejä kuin usein ajatellaan.

KTM Kirsi Korpiaho on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vallalla olevaa kuvaa kauppatieteellisestä koulutuksesta. Tutkimuksen taustalla on uuden kansainvälisen tutkimusalan, management education research, kehkeytyminen ja vakiintuminen. Tämän tutkimusalan nykyistä parempi tuntemus ja hyödyntäminen kauppatieteellisen koulutuksen kehittämisessä olisi tärkeää. Tutkimukseen ovat vaikuttaneet myös Kirsi Korpiahon omat kokemukset sekä opiskelijana että tutkijaopettajana.

Koulutuksen käytänteet ohjaavat opiskelua yksittäisiä kursseja voimakkaammin

Opiskelijoiden näkökulmasta koulutus muodostaa kokonaisuuden, jossa monenlaiset arkiset realiteetit, ristiriitaiset käytänteet ja arvostukset ohjaavat tekemisen suuntaa.

– Opiskelijoiden oppimista kuitenkin tarkastellaan usein yksittäisten kurssien sisältöjen ja taitojen oppimisen valossa. Samoin yliopisto-opettajille suunnatut opinnot keskittyvät usein opettajien henkilökohtaisten, pedagogisten taitojen kehittymiseen, Kirsi Korpiaho kritisoi.

Opiskelua voidaan jäsentää ja tutkia käytännöllisenä toimintana

Kirsi Korpiahon väitöskirjassa esitellään käytännöllisen toiminnan viitekehys, jolloin opiskelussa nähdään olevan niin taktinen, poliittinen, moraalinen kuin henkilökohtainen ulottuvuus. Korpiaho kuvaa myös, miten opiskelijoiden kanssa yhdessä voidaan reflektoida omaa toimintaa osana virallista opintosuunnitelmaa.

– Koulutusta kehitettäessä huomiota tulisi suunnata koulutusohjelmien kokonaisuuksiin ja niiden sisältämiin työskentelyä ohjaaviin käytänteisiin, Kirsi Korpiaho painottaa.

äöپܳܲ

KTM Kirsi Korpiahon organisaatiot ja johtamisen -aineeseen kuuluva väitöskirja ”The student learner on the shelf: Practical activity and agency in higher education” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 19.12.2014 klo 12.00 (Chydenia-rakennus, salit G-111 ja G-112, Runeberginkatu 22–24). Väitöskirjan otsikko on suomeksi "Opiskelija oppijana sivuosassa: Käytännöllinen toiminta ja toimijuus yliopistossa”. Vastaväittäjänä toimii kasvatustieteiden tohtori, lehtori Annukka Jauhiainen Turun yliopistosta, ja kustoksena professori Keijo Räsänen.

Kirsi Korpiaho (s. 1978) on valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta 2003 ja työskennellyt siitä lähtien organisaatiot ja johtaminen -aineessa. Hän kuuluu MERI (Management Education Research Initiative) -ryhmän perustajiin ja on ryhmän aktiivinen jäsen. 

äپٴᲹ:

Kirsi Korpiaho
p. 040 559 3031
kirsi-liisa.korpiaho@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Opiskelijaryhmä juttelee ja työskentelee kannettavilla kirkkaassa toimistotilassa
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:
Talotekniikka murroksessa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa

Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.
Juha Gogulski, kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Juha Gogulski kehittää räätälöityä aivostimulaatiohoitoa masennukseen

Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja Instrumentariumin tiedesäätiön Fellow-apurahan saanut Juha Gogulski kehittää tutkimusta, jonka tavoitteena on räätälöidä masennuspotilaille yksilöllistä aivostimulaatiohoitoa.