ɫɫÀ²

Uutiset

Jaana Vapaavuori: Tanssijasta tutkijaksi

Funktionaalisten nanomateriaalien professori haluaisi yhdistää tutkimuksessaan tekniikkaa ja taidetta.
Jaana Vapaavuori, kuva: Helena Seppälä / Aalto-yliopisto
Kuva: Helena Seppälä / Aalto-yliopisto

Professori Jaana Vapaavuori, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin funktionaalisia eli toiminnallisia materiaaleja. Tällaiset materiaalit reagoivat johonkin ulkoiseen ärsykkeeseen. Olen eniten perehtynyt valoon reagoiviin materiaaleihin. Fysiikan ja kemian perustutkimus on minusta kiinnostavinta, mutta jos ajatellaan toiminnallisten materiaalien mahdollisia sovelluksia, niin valossa liikkuvista materiaaleista voitaisiin tehdä esimerkiksi kauko-ohjattavia, patterittomia robotteja.

Valossa liikkuvien materiaalien lisäksi olen viime aikoina kehittänyt myös muita valoon reagoivia materiaaleja, kuten uusia komponentteja aurinkokennoihin. Mutta eniten minua kiehtovat materiaalitieteen peruskysymykset.

Miten sinusta tuli tutkija?

En nuorena ajatellut lainkaan tähtääväni tutkijaksi. Olin pitkään keskittynyt nykytanssiin ja ajattelin siitä jopa ammattia itselleni. Lukion jälkeen piti kuitenkin tehdä valinta tanssin ja luonnontieteiden välillä, jotka minua myös kiinnostivat. Olin kiinnostunut kaikista luonnontieteistä ja etenkin kemian ja fysiikan välimaastossa olevista aiheista. Järkisyistä ja vanhempien ihmisten neuvojen perusteella valitsin luonnontieteet, mutta tanssi on kulkenut aina vahvasti mukanani. Opiskeluaikoina vedin kahdeksan miesfyysikon tanssiryhmää ja tanssin itse edelleen. Minusta olisi mahtavaa voida yhdistää nämä kaksi asiaa ja esimerkiksi suunnitella jonkinlaisia aktiivisia ja toiminnallisia komponentteja tanssijoiden pukuihin tai esityksiin.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

En osaa nimetä mitään yksittäistä kohokohtaa. Olen tietysti tyytyväinen tietyistä julkaisuista tai jonkin uuden näkökulman tuomisesta tieteen kentälle. Mutta kyllä urani suurimpia kohokohtia ovat olleet hetket, jolloin olen oivaltanut jotakin uutta.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tietynlainen sitkeys. Pitää myös kestää keskeneräisyyttä ja turhautumista, sillä tutkimustyö ei synnytä oivalluksia ja tuloksia joka päivä. Epävarmuuden kestoa tarvitaan urarakenteen ja tutkimusrahoituksen suhteen. Epävarmuudesta huolimatta pitää pystyä keskittymään tutkimustyöhön.

Tutkimusmaailmassa tarvitaan diversiteettiä. En itse koe olevani stereotyyppinen tutkija ja toivonkin olevani hyvä roolimalli nuoremmille tutkijoille. Erilaisille persoonille on tilaa ja tarvetta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olisi hienoa, jos pystyisin vaikuttamaan suuriin yhteiskunnalliseen haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tähän ei kukaan pysty yksin, mutta haluaisin omalla työlläni olla mukana kehittämässä asioita parempaan suuntaan.

Aalto-yliopisto on monialaisuutensa vuoksi todella kiinnostava työyhteisö, ja odotankin, että pääsisin tekemään yhteistyötä eri alojen tutkijoiden kanssa. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista suunnitella yhdessä taiteilijoiden kanssa pukuja tanssijoille liikkeeseen reagoivista materiaaleista, vaikkapa kankaasta, joka venyessään vaihtaisi väriä.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Aalto-yliopistolla kaksi lippua: sateenkaarilippu ja keltainen lippu. Taustalla moderni rakennus ja vihreitä puita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia

Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.
Five people with a diploma and flowers.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla

Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.