Ingmar Björkman jatkaa Kauppakorkeakoulun dekaanina
Professori, KTT Ingmar Björkman (s. 1959) on toiminut Kauppakorkeakoulun dekaanina vuodesta 2012.
– Olen erittäin iloinen, että Björkman jatkaa tehtävässään. Hänen johdollaan Kauppakorkeakoulu on noussut eurooppalaiseen parhaimmistoon. Myös Kauppakorkeakoulun tutkijoille myönnetty kilpailtu tutkimusrahoitus on lisääntynyt merkittävästi, rehtori Tuula Teeri sanoo.
– Olen todella innostunut mahdollisuudesta jatkaa koulumme kehittämistyötä yhdessä henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sanoo Björkman.
Björkmanin valinta jatkokaudelle perustui kokonaisarviointiin, jossa huomioitiin koulun tuloksellisuuden kehittyminen, henkilöstökyselyn tulokset sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien haastattelut, dekaanin antama raportti ja suunnitelma koulun kehittämiseksi sekä dekaanin haastattelu.
Dekaanin tehtävänä Aalto-yliopistossa on johtaa korkeakoulun toimintaa yliopiston strategian puitteissa sekä osallistua Aalto-yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Dekaani vastaa korkeakoulun toiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä, resurssien jaosta korkeakoulussa yliopiston toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytoinnista Aalto-yliopiston urajärjestelmien linjausten mukaisesti. Dekaani raportoi provostille.
Lue lisää uutisia
Opiskelija Sarah Asfar yhdistää arjessaan opinnot ja huippu-urheilun
Kilpatasolla sulkapalloa pelaava Sarah Asfar opiskelee Aallossa energia- ja konetekniikkaa. Alassa häntä kiinnostaa erityisesti sen merkitys tulevaisuudelle sekä opintojen käytännönläheisyys. Opintojen joustavuus on mahdollistanut Sarahille huippu-urheilun ja osa-aikatyöt opintojen ohelle.
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla
Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.