Otaniemen kampuksen ulkoalueiden suunnitteluohje
Suunnitteluohjeen tavoitteena on kehittää ulkoympäristöjä, jotka tukevat yliopiston toimintoja sekä luonnon ja ihmisten hyvinvointia.
Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus
Otaniemen kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden. Uhanalaisia luontotyyppejä ja niiden vaarantunutta lajistoa voidaan tukea muun muassa monimuotoisia uuselinympäristöniittyjä perustaen. Niityistä pölyttäjät saavat ravintoa eri aikaan kukkivan kasvillisuuden turvin.
Otaniemen kampuksella ulkoalueiden hoidossa käytetään niittykasvilajistoa tukemaan alueen monimuotoisuutta. Uuselinympäristöinä perustettujen niittyjen luontaiset esikuvat löytyvät suomalaisista perinnemaisemista; kalliokedoista tai vaikkapa paahteisista niityistä. Niityt tarjoavat elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, mukaan lukien monet harvinaiset perhoset ja muut hyönteiset. Niittyalueet eivät ole ainoastaan visuaalisesti kauniita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita perinnemaisemia, vaan ne ovat myös välttämättömiä monille uhanalaisille lajeille, kuten useille pölyttäjille. Pölyttäjät, jotka tarvitsevat monipuolista ravintoa koko kasvukauden ajan, saavat sitä erityisesti monilajisten niittyjen kasvillisuudesta.
Suomalaiset luonnonkasvit ovat olennainen osa niittyjen monimuotoisuutta ja maisemallista kulttuuriperintöämme. Vaikka ketojen ja niittyjen kasvillisuus on Suomen luonnossa luontaisesti viihtyvää, niiden säilyttäminen vaatii kasvupaikkojen suojelua ja hoitoa.
Monia niityillä viihtyviä kasvilajeja uhkaa elinympäristöjen katoaminen ja metsittyminen sekä kilpailu vieraslajien kanssa. Kampuksella vieraslajitorjuntaa on tänä keväänä tehty mm. japanintatarin, jättiputken ja lupiinin osalta. Niittyjä on muodostumassa esimerkiksi Dipolin ympäristöön.
Pölyttäjät ovat ekosysteemin selkäranka
Pölyttäjät ovat elintärkeitä koko ekosysteemin toiminnalle. Niiden merkitys kasvien lisääntymiselle, sadon muodostumiselle ja myös ihmisten ruuantuotannolle on korvaamaton. Kuitenkin pölyttäjäkannat ovat monin paikoin romahtaneet muun muassa elinympäristöjen katoamisen myötä.
Pölyttäjäystävällisten elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen on keskeinen toimenpide luonnon monimuotoisuuden ja koko ekosysteemin toiminnan turvaamiseksi. Kampuksella tämä on huomioitu suosimalla monilajisia ympäristöjä ja tarjoamalla pesäpaikkoja luonnonvaraisille pölyttäjille. Lisäksi esimerkiksi niittyalueiden niittoajankohtaa ja -tiheyttä säädellään siten, että kukkivat kasvit saavat riittävästi aikaa tuottaa siemeniä ja tarjota ravintoa.
Lue lisää kampusluonnosta
Osallistavan budjetoinnin projekti huipentui iloiseen istutustyöpajaan
"Yksi euro jokaiselle opiskelijalle" -osallistavan budjetoinnin projekti huipentui toukokuun puolivälissä pidettyyn istutustyöpajaan uusien puutarhapenkkien äärellä. Osallistava budjetointi jatkuu uuden projektin muodossa myös tänä syksynä.
Lue lisää uutisia
Kauppakorkeakoulu promovoi yhdeksän kunniatohtoria toukokuun 2026 promootiossa – arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein
Kauppakorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1946, joten keväällä 2026 on vuorossa Kauppakorkeakoulun 17. promootio.
Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen
Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.
Yhteiskunta-alojen välinen työryhmä: kilpailukykyä, turvallisuutta ja vihreää siirtymää edistettävä kokonaisuutena
Yliopistojen, yritysten ja kaupunkien välinen ratkaisuryhmä ehdottaa, että Suomi vauhdittaisi kansainvälistä kilpailukykyä, kansallista turvallisuutta ja vihreää siirtymää yhtenä kokonaisuutena. Ryhmä ehdottaa, että esimerkiksi puolustushankinnoilla voitaisiin tukea hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtääviä ratkaisuja.