É«É«À²

Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten ylipaino on kolmessakymmenessä vuodessa kolminkertaistunut. Ylipainon osasyynä pidetään vähentynyttä fyysistä aktiivisuutta. Lasten liikkuminen jalan tai pyöräillen ja itsenäisesti ilman vanhempien ohjausta tai apua on vähentynyt kaikkialla läntisessä maailmassa.

- Suomalaiset lapset harrastavat järjestettyä liikuntaa aiempaa enemmän, mutta ohjaamaton liikkuminen vapaa-ajalla ja kävely sekä pyöräily paikasta toiseen ovat vähentyneet, toteaa filosofian maisteri Anne Broberg.

Brobergin mukaan nuorten omaehtoiseen liikkumiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kuskaaminen joka paikkaan autolla heikentää lasten terveyttä ja hyvinvointia.

Sopivan pituinen matka

Broberg väitteli Aalto-yliopistossa aiheesta Lasten ja nuorten itsenäisen ja aktiivisen liikkumisen monet ympäristöt. Hän selvitti väitöstyössään niitä yhdyskunnan rakenteellisia piirteitä, jotka tekevät nuorten itsenäisen liikkumisen mahdolliseksi.

Tutkimus paneutui pääkaupunkiseudulla ja Turussa asuvien viidesluokkalaisten lasten sekä seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten nuorten liikkumiseen.

Tulosten perusteella liikkumistavan valintaan vaikuttaa eniten matkan pituus. Lapset kävelevät mielellään noin kilometrin matkan kouluun, pyörällä taittuu hyvin kolme kilometriä. Jos matka pitenee, myös into yleensä laantuu.

Kohtuullisen tiivis ympäristö tukee itsenäistä ja aktiivista liikkumista. Jos kaupunkiympäristö on hyvin tiivis, käytetään helposti julkisia kulkuneuvoja. Reitin katkaisevat isot liikenneväylät vähentävät omaehtoista ja itsenäistä liikkumista.

Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa lasten omaehtoinen ja itsenäinen liikkuminen jää verrattain vähäiseksi. Kaupunkikeskusta tarjoaa kuitenkin lapsille monipuolisia mahdollisuuksia kokemiseen ja tekemiseen.

Kauppakeskus Jumbo Vantaalla Kehä III:n tuntumassa on esimerkki rakennetusta alueesta, jonne harva tulee kävellen tai pyöräillen. Ostoksille tullaan autolla sekä läheltä että kaukaa.

Turku on rakenteeltaan monipuolinen kaupunki, jossa kantakaupunki vaihtuu nopeasti lähiöalueiksi ja maaseutumaiseksi ympäristöksi.

- Monet Turun lähiöistä tukevat itsenäistä liikkumista. Keskustaan tullaan luonnollisesti julkisella liikenteellä tai omilla autoilla sitä hanakammin, mitä pidempi matka on, Broberg sanoo. 

Hengailukin on liikkumista

Brobergin mukaan koko kaupunki tulisi nähdä liikkumaan kannustavana ympäristönä sen sijaan, että suunnitellaan vain erityisiä, lapsille ja nuorille suunnattuja leikkipuistoja, urheiluhalleja ja urheilukenttiä. Huomiota tulisi suunnata lasten ja nuorten merkityksellisinä kokemiin paikkoihin.

- Hengailu ja ystävien tapaaminen on nuorille tosi tärkeää. Kaupunkisuunnittelussa voisi ajatella nykyistä enemmän nuorten käyttäytymistä ja pohtia, voisiko nuorten suosimiin ympäristöihin luoda liikkumiseen kannustavia juttuja.

Kaupunkisuunnittelu on kuitenkin vain yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten liikkumiseen. Myös aikuisten asenteet voivat olla ratkaisevan tärkeitä.

- Mikäli vanhemmat haluavat tukea lastensa liikkumista, heidän tulisi suhtautua myönteisesti nuorten kokoontumiseen eikä kokea sitä rasitteeksi, Broberg sanoo.

Väitöstutkimukseen liittyvään kyselyyn vastanneet lapset antoivat korkeimman arvosanan paikalle, jossa saivat olla rauhassa. Brobergin mukaan tulos sisältää viestin, jota meidän aikuisten on syytä pohtia.

- Kaipaavatko vastaajat rauhaa aikatauluista, kanssakäymisestä muiden kanssa tai vaikkapa rauhaa toteuttaa itseään? Broberg kysyy.

Broberg käytti tutkimuksessaan pehmoGIS-menetelmää, jossa lapset ja nuoret pääsevät kertomaan koulumatkastaan ja itselleen merkityksellisistä paikoista internetin välityksellä. Menetelmä nahdollistaa lisäkysymysten tekemisen ja tutkimuksen kohdistaminen hienosyisesti eri ympäristöihin.

FM Anna Broberg väitteli 7.8.2015 klo 12 Aalto-yliopistossa, maankäyttötieteiden laitoksella, aiheesta Lasten ja nuorten itsenäisen ja aktiivisen liikkumisen monet ympäristöt. Väitöskirjan nimi on englanniksi They’ll never walk alone? The multiple settings of children’s active transportation and independent mobility.

Väitöskirjan verkko-osoite:

Väittelijän yhteystiedot: Anna Broberg, puh. 050 538 8809, anna.broberg@aalto.fi