ɫɫ��

Eri ammateissa toimivat ihmiset ovat eri asemassa sen suhteen, kuinka herkästi he saavat koronatartunnan. Rakennusalan työntekijät, tarjoilutyöntekijät ja lastenhoitajat ovat korvanneet terveydenhuollon työntekijät suurimman koronariskin ammatteina, kertoo uusi Helsinki GSE:n raportti Koronatartuntojen ja sairaalahoidon riskien arviointi eri ammatti- ja tuloryhmissä.

”Keväällä ja alkusyksystä 2020 selvästi suurimmat koronatartunnan riskit havaittiin  terveydenhoitoalalla työskentelevillä. Nyt tilalle ovat tulleet rakennusalan ammatit maalareista sähköasentajiin. Yksi selittävä tekijä voi hyvin olla vuodenvaihteessa alkaneet rokotukset terveydenhuollon ammattilaisille”, sanoo tutkimusryhmää johtava Turun yliopiston professori Mika Kortelainen.  

Ammattiryhmistä sanomalehtien jakajat ja lähetit, rakennusten viimeistelytyöntekijät ja rakennustyöntekijät erottuvat selvästi tartuntaosuuksien suhteen ja heille tartuntoja on havaittu yli 1,5 %:lla työntekijöistä alkuvuoden 2021 aikana. Esimerkiksi rakennusten viimeistelytyöntekijöillä koronariski on tilastollisten analyysien mukaan lähes kolme kertaa suurempi kuin vertailuryhmän henkilöjen eli niiden, jotka eivät ole työssäkäyviä.

“Lääkäreillä, sairaanhoitajilla ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla havaitaan suhteellisesti pienempi riski keväällä 2021 kuin vuoden 2020 aikana. Terveydenhuollon työntekijöistä ainoastaan enää lähihoitajat ovat vertailun 25 korkeimman riskiryhmän joukossa keväällä 2021”, kertoo tohtorikoulutettava Jussipekka Salo Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi peruskoulujen alaluokkien opettajat ja lastentarhaopettajat tai ammatillisen koulutuksen opettajat eivät ole niiden 25 ammattiryhmän joukossa, jossa tartuntariski on suurin.

Raportti tarkastelee myös eri ammattien työntekijöiden riskiä päätyä sairaalahoitoon koronan vuoksi. Näiden sairaalahoitoon joutuneiden absoluuttinen lukumäärä on suurin lähihoitajien, muiden terveydenhuollon työntekijöiden ja kodinhoitajien sekä sanomalehtien jakajien ja lähettien keskuudessa sekä keväällä 2021 että syksyllä 2020.

”Eri ammateissa toimivat ihmiset ovat erilaisessa asemassa. Suhteellisen tarkastelun perusteella vaikuttaisi, että rakennusten viimeistelytyöntekijät ovat kuitenkin kaikista suurimman riskin ammattikunta myös sairaalahoidon suhteen”, kertoo Kortelainen.

Raportti kertoo myös tulojen ja koronatartuntojen yhteydestä. Koronatartunnan saaneita on selvästi eniten ensimmäisessä tulokymmenyksessä eli kaikkien pienituloisimpien joukossa sekä syksyllä että viime kuukausina. Kuitenkin ylimmissä desiileissä on edelleen enemmän tartuntoja kuin alimmissa toisessa, kolmannessa ja neljännessä desiilissä.

Voit tutustua kuvaajiin sekä raporttiin, että sen löydöksiin tarkemmin osoitteessa:

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Mika Kortelainen
+358 50 308 2642
mika.kortelainen@utu.fi

Tilannehuone on Helsinki GSE:n yhteistyössä VATT:n kanssa keväällä 2020 perustama koronatalouden tutkimusryhmä, jossa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Helsinki GSE:n lisäksi mukana on tutkijoita Turun yliopistosta, VATT:sta, THL:stä ja Tilastokeskuksesta. Tilannehuone yhdistää viranomaisten, kuten Kelan, Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja esimerkiksi Verottajan, tuottamia rekisteriaineistoja laajasti ja ajantasaisesti ennennäkemättömällä tavalla. Tilannehuoneen tuottamat raportit auttavat päätöksentekijöitä niin valtiolla, kunnissa kuin yrityksissä ymmärtämään, miten korona ja sen vastatoimet vaikuttavat yhteiskunnassa. Tilannehuoneen raportit ovat luettavissa osoitteessa helsinkigse.fi.

Helsinki Graduate School of Economics on Aalto-yliopiston, Hankenin ja Helsingin yliopiston yhteinen taloustieteen huippuyksikkö, jonka tehtävä on kouluttaa, tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja hyödyttää yhteiskuntaa – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.