ɫɫ��

Suomi sulki peruskoulut sekä toisen asteen oppilaitokset kahdeksi kuukaudeksi keväällä 2020 COVID-19 pandemian takia. Etäopetukseen siirtymisellä pyrittiin hillitsemään koronavirustartuntojen leviämistä, mutta on ollut epäselvää, kuinka hyvin kyseisellä toimenpiteellä onnistuttiin ehkäisemään tartuntoja. Kysymys etäopetuksen yhteydestä koronatartuntoihin on ajankohtainen jälleen, kun maaliskuussa 2021 Suomessa siirryttiin vähintään kolmen viikon ajaksi etäopetukseen sekä yläkoulujen että toisen asteen osalta.

Tänään (12.3.2021) julkaistussa Helsinki GSE:n raportissa analysoidaan suomalaisten rekisteriaineistojen avulla toisen asteen etäopetukseen siirtymisen yhteyttä koronavirustartuntoihin Suomessa loppuvuodesta 2020.

Tutkimusraportissa tarkastellaan koronavirustartuntoja ilmaantuvuutta 16-18-vuotiailla nuorilla sekä selvitetään toisen asteen etäopetuksen yhteyttä koronatartuntojen ilmaantuvuuteen. Raportissa arvioidaan erilaisten vertailuryhmien avulla etäopetuksen yhteyttä 16-18-vuotiaiden nuorten sekä heidän perheenjäsentensä koronatartuntoihin.

Raportin tulosten mukaan 16-18-vuotiaiden nuorten ja heidän perheenjäsentensä koronatartuntojen ilmaantuvuudet ovat laskeneet huomattavasti etäopetuksen sekä muiden samoihin aikoihin toteutettujen rajoitusten jälkeen etäopetukseen siirtyneissä kunnissa.

”Pitää huomioida, että nämä ovat vasta alustavia tuloksia, joiden mukaan ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä etäopetuksen vaikutuksista. On kuitenkin selvää, että etäopetukseen siirtyneissä kunnissa tartuntojen ilmaantuvuus on vähentynyt huomattavasti etäopetukseen siirtymisen jälkeen, kun taas vertailukunnissa tarkastellulla jaksolla ei havaita selvää muutosta ilmaantuvuudessa”, kertoo tutkimusryhmän vetäjä, Turun yliopiston professori Mika Kortelainen.

Raportissa ei kuitenkaan löydetty 16-18-vuotiaiden tartuntojen laskeneen enemmän kuin 13-15-vuotiaiden, jotka eivät olleet etäopetuksen piirissä.

”Emme löytäneet eroja myöskään 16-18-vuotiaiden ja 13-15-vuotiaiden nuorten vanhempien tartuntojen ilmaantuvuudessa etäopetukseen siirtymisen jälkeen, vaikkakin molemmissa ryhmissä tartunnat tulevat alas. Juuri etäopetuksen vaikutusten suuruuden arviointi vaatii lisätutkimusta, jota jatketaan kevään aikana”, kertoo tohtorikoulutettava Jussipekka Salo Helsingin yliopistosta.

Raporttiin ja sen löydöksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa:

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Mika Kortelainen
+358 50 308 2642
mika.kortelainen@utu.fi

Jussipekka Salo
+358 40 752 4561
jussipekka.salo@helsinki.fi

Tilannehuone on Helsinki GSE:n yhteistyössä VATT:n kanssa keväällä 2020 perustama koronatalouden tutkimusryhmä, jossa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Helsinki GSE:n lisäksi mukana on tutkijoita Turun yliopistosta, VATT:sta, THL:stä ja Tilastokeskuksesta. Tilannehuone yhdistää viranomaisten, kuten Kelan, Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja esimerkiksi Verottajan, tuottamia rekisteriaineistoja laajasti ja ajantasaisesti ennennäkemättömällä tavalla. Tilannehuoneen tuottamat raportit auttavat päätöksentekijöitä niin valtiolla, kunnissa kuin yrityksissä ymmärtämään, miten korona ja sen vastatoimet vaikuttavat yhteiskunnassa. Tilannehuoneen raportit ovat luettavissa osoitteessa helsinkigse.fi.

Helsinki Graduate School of Economics on Aalto-yliopiston, Hankenin ja Helsingin yliopiston yhteinen taloustieteen huippuyksikkö, jonka tehtävä on kouluttaa, tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja hyödyttää yhteiskuntaa – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.