ɫɫ

Uutiset

Hanna-Kaisa Korolainen: ”Inspiraatio ei ole hallitsematon voima, vaan aktiivinen osa luovaa prosessia”

Hanna-Kaisa Korolainen tarkastelee väitöskirjassaan inspiraation roolia osana luovaa prosessia. Väitöskirja on inspiraation syntyä selvittävä perusteos ja se tarjoaa uutta tietoa inspiraation aiheista taiteellisen tutkimuksen kentälle.
Mustavalkokuvassa nainen baskeri päässä istuu lattialla
Kuva: Anne Kinnunen

Mitä tutkimuksesi käsittelee?  

”Selvitän tutkimuksessani, millainen suhde on inspiraation aiheella ja tekijällä, millaisia ovat inspiraation ja kopioinnin erot sekä pyrin laajentamaan tekijyyden käsitettä. Pyrin konkreettisesti avaamaan, mitä inspiraatio on sekä mikä on sen rooli luovassa prosessissa niin historiallisesti kuin vahvasti nykyaikaan sidottuna. Koin tekijän näkökulman tärkeäksi, sillä halusin peilata itseäni ja omaa tekemistäni olemassa olevaan tietoon. Väitökseni keskittyy erityisesti tutkimaan omaa taiteellista prosessiani ja sen tuloksia. 

Lähdin tekemään väitöskirjaa, koska inspiraatiosta tai inspiraation aiheista ei löydy kovinkaan paljon kirjallisuutta, varsinkaan tekijöiden itsensä tuottamana. Lisäksi kirjallisuus, jota sain käsiini, ei tuntunut konkreettisesti vastaavan siihen, mitä inspiraatio on, mistä sitä voi löytää taikka mikä sen rooli luovassa prosessissa on.

Inspiraatiota on historian saatossa pidetty ja saatetaan yhä edelleen pitää melko mysteerissävytteisenä ilmiönä, joka on välttämätön ”hyvän” taiteen ja taiteilijan tunnusmerkki ja jota tekijän on vain useimmiten passiivisesti odotettava. On myös ajateltu, että taiteilija ”syntyy” sisäisen inspiraation lahjan kanssa – eikä voi olla hyvä taiteilija, ellei tuota lahjaa ole. Nykyään luovan työn tekijälle inspiraation aiheet merkitsevät kuitenkin jotakin muuta – ystäviä taikka luotettuja, jotka ohjaavat ja kulkevat rinnalla luovassa prosessissa."   

Mikä siinä on tärkeää?  

”Inspiraatio ei ole hallitsematon voima, jota odotetaan, vaan sitä voi ja pitää aktiivisesti hakea. Inspiraatiolla on aktiivinen rooli luovassa prosessissa. Se on kuin läheinen yhteistyökumppani ja toimii tekijän kanssa dialogissa, sillä dialogia on myös itsensä kanssa käyty keskustelu. Inspiraatio on elävä ja jatkuvasti muuttuva osatekijä, jonka avulla luovasta prosessista kehkeytyy aina erilainen, ainutlaatuinen seikkailu.  

Inspiraatio ei ole hallitsematon voima, jota odotetaan, vaan sitä voi ja pitää aktiivisesti hakea."

Hanna-Kaisa Korolainen

Olen opettanut luovaa prosessia Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella vuodesta 2016, ja huomannut että inspiraatioprosessia on mahdollista opettaa ja oppia: sitä kohti on mentävä aktiivisesti, ja siinä tietyt metodit voivat auttaa. Näitä metodeja avaan tarkemmin oman työskentelyni kautta väitöskirjan keskeisissä löydöissä.  

Inspiraatio on yksi luovan prosessin osatekijä ja ruokkii sitä, kulkee rinnalla. Se voi olla innostava tai jokin tärkeä havainto, vaikkapa epäkohta, halu muuttaa jotakin. Tekemiseen on sitouduttava, ja kun alkaa syvällisesti ymmärtää inspiraatiota ja sen roolia omassa luovassa prosessissa, alkaa havaita oman tekemisen, historian, ympäristön ja monien erilaisten asioiden yhteyksiä. Syntyy uusia merkityksiä, eikä luova työ enää tunnu yksinäiseltä puurtamiselta.”   

Mitä siitä voi seurata?  

”Tutkimukseni on suunnattu luovan alan ammattilaisille, sekä yleisesti inspiraatiosta kiinnostuneille lukijoille, ja uskon sen kiinnostavan myös taiteellisen tutkimuksen kansainvälistä kenttää. Tutkimuksen tietoa voidaan hyödyntää laajasti taiteen ja muotoilun opetuksessa, ja samalla se tarjoaa heijastuspohjaa muille luovan alan tekijöille määritellessään mitä inspiraatio on, mistä sitä voi löytää ja esitellessään erilaisia tapoja, joilla inspiraation kanssa voi työskennellä. Näin tietoa jaetaan kentän sisällä.  

Toivon tutkimukseni edistävän ymmärrystä siitä, että inspiraatiota voi oppia ja sen kanssa voi työskennellä. Se voi toimia apuna luovien prosessien kanssa kamppaillessa, antaa siihen työkaluja ja tuoda selkeyttä.  

Maailmassa on niin paljon inspiroivia asioita, luovan työn siemeniä. Tärkeää on myös oivaltaa, ettei inspiraatio aina lähdekään minusta – entä jos minulla ei ole roolia siinä? Ihmiset myös inspiroituvat toisistaan ja toistensa töistä. Mitä pidempi ura luovan työn tekijällä on, inspiraationa voi toimia myös oma tehty työ tai työstämättä jääneet ajatukset. Luova työ osaltaan ruokkii tulevia luovia prosesseja. Luovan työn tekijä on vain yksi osa prosessissa – teos syntyy yhteistyössä monien osatekijöiden ja maailman kanssa.” 

Korolaisen väitöskirja The Making of Inspiration – Sourcing inspiration from Monet to Warhol and beyond tarkastettiin Aalto-yliopistossa 20. toukokuuta 2022. 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.