Giiguulen Enkhsaikhan: Ympäristöystävällisempiä tekstiilejä hemiselluloosan avulla
Kerro itsestäsi
Olen toista vuotta väitöskirjatutkijana biotuotteiden ja biotekniikan laitoksella. Tein maisteriopintoni Erasmus Mundus -ohjelmassa, joka vei minut kolmeen eri maahan: Ranskaan, Viroon ja Suomeen. Tänne Aalto-yliopistoon tehdyn diplomityön jälkeen aloitin jatko-opinnot Kemian tekniikan korkeakoulun tohtoriohjelmassa.
Mitä tutkit?
Tavoitteenani on saada selluloosapohjaisista muuntokuiduista hinnaltaan edullisempia, vihreämpiä ja vastuullisempia. Nämä kuidut ovat lähtöisin luonnosta, esimerkiksi puumassasta, ja niitä pidetään yleisesti ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona synteettisille kuiduille.
Tätä nykyä, kun puumassaa jalostetaan kuiduiksi, kaksi muuta puun ainesosaa, hemiselluloosa ja ligniini, jäävät hyödyntämättä. Niiden poistaminen vie lisäksi resursseja ja energiaa. Tutkin, miten hemiselluloosaa voisi hyödyntää tehokkaammin tuotantoprosessissa ja voitaisiinko se säilyttää sen sijaan, että se poltetaan esimerkiksi energiaksi.
Haluan ymmärtää hemiselluloosan roolia ja miten tämä ainesosa vaikuttaa kuidun rakenteeseen, värjäytyvyyteen ja mekaanisiin ominaisuuksiin.
Tutkimuksemme ovat jo osoittaneet, että hemiselluloosa voi parantaa kuitujen ominaisuuksia. Se tehostaa värjäysprosessia imemällä väriä tehokkaammin, ja tästä on tuloksena kirkkaampia ja pitkäkestoisempia värejä. Tämä voi vähentää kemikaalien käyttöä ja lisätä mahdollisten raaka-aineiden valikoimaa puun lisäksi.
Miksi aihe kiinnostaa?
Kasvoin Mongolian maaseudulla, jossa vaatteemme olivat enimmäkseen luonnonkuiduista valmistettuja ja osa kulttuuriperintöä. Muutettuani kaupunkiin ja aloitettuani opinnot pikamuotia näkyi kaikkialla, mutta en oikein saanut selvää, mistä vaatteet olivat peräisin tai miten ne oli valmistettu.
Mielestäni meidän pitäisi korvata synteettiset kuidut, ja siihen tarvitsemme vaihtoehtoja, joiden laatu ja kestävyys ovat hyvällä tasolla ja jotka ovat hinnaltaan edullisempia. Tähän voidaan päästä, kun meillä on edullisempia raaka-aineita, yksinkertaisempi valmistusprosessi ja vähemmän kemikaaleja.
Giiguulen Enkhsaikhanille 3. palkinto nuorten tutkijoiden tapahtumassaMarraskuussa 26 tohtoriopiskelijaa ja tutkijaa 7 maasta ja 18 yliopistosta oli kutsuttu Marcus Wallenbergin säätiön nuorten tutkijoiden tapahtumaan (Marcus Wallenberg Young Researchers' Challenge 2025). Osallistujat saivat kuulla tieteellisiä puheenvuoroja ja esityksiä, paneelikeskusteluita ja verkostoitua muiden metsäaiheista tutkimusta tekevien kollegojen kanssa. Kaikki osallistujat pitivät kolmen minuutin esityksen omasta tutkimusaiheestaan. Yleisö, johon kuului myös kansainvälisen Markus Wallenberg -tiedepalkinnon valintalautakunta, sai äänestää mielestään parasta esitystä. Aalto-yliopiston Giiguulen Enkhsaikhan sai kolmannen palkinnon. Onnittelut! Aalto-yliopistosta myös väitöskirjatutkijat Nissa Nurfajrin Solihat ja Shiying Zhang Kemian tekniikan korkeakoulustaolivat mukana tapahtumassa. |
Kuvat: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.
Lue lisää:
Lue lisää uutisia
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi
Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.