ɫɫ

Uutiset

Fyysikot oppivat hallitsemaan nanolasereita etäältä magneettikentän avulla

Ilmiön salaisuus on poikkeuksellisessa materiaalissa ja sopivasti järjestetyissä nanopartikkeleissa. Tutkimus voi osoittaa tien kohti ennennäkemättömän vakaata signaalinkäsittelyä.
Nanolaser kytkettynä päälle (ylhäällä) ja pois päältä (alhaalla) ulkoisen magneettikentän avulla.
Nanolaser kytkettynä päälle (ylhäällä) ja pois päältä (alhaalla) ulkoisen magneettikentän avulla. Vasemmalla tarkennettuna yksittäinen nanopartikkeli ja magneettikenttä sen ympärillä. Kuva: Jenna Rantala

Laserien ultrakirkkaita säteitä hyödynnetään jo laajasti eri aloilla, kuten laajakaistaviestinnässä ja lääkediagnostiikan laitteissa. Noin kymmenen vuotta sitten kehitettiin plasmonisina nanolasereina tunnetut ultrapienet ja nopeat laserit, jotka ovat esimerkiksi parantaneet lääkediagnostiikassa käytettyjen bioantureiden herkkyyttä.

Tähän asti nanolasereiden kytkeminen on edellyttänyt niiden suoraa manipuloimista, joko mekaanisesti tai lämmön tai valon avulla. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat löytäneet keinon hallita nanolasereita etäältä, magneettien avulla.

”Osoitimme, että voimme hallita laserointisignaalia ulkoisen magneettikentän avulla. Muuttamalla magneettisten nanorakenteiden ympärillä olevaa magneettikenttää voimme kytkeä laseroinnin päälle ja pois päältä”, toteaa Aalto-yliopiston professori Sebastiaan van Dijken.

Yleensä plasmonisten nanolaserien materiaalina käytetään yleisiä jalometalleja, kuten kultaa tai hopeaa. Tutkimusryhmä käytti sen sijaan valmistukseen magneettisia koboltti-platinananopartikkeleita, jotka kuvioitiin piidioksidilla eristetyn kultakalvon päälle.

Mittaustulosten analyysi osoitti, että sekä materiaali että nanopisteiden jaksollinen ryhmittely olivat edellytyksiä päälle-pois-kytkentämekanismille.

Ennennäkemättömiä muutoksia

Uusi kytkentämekanismi voi osoittautua hyödylliseksi monissa optisia signaaleja hyödyntävissä  laitteissa. Tutkimuksen merkitys uudella, topologisen fotoniikan alalla voi kuitenkin olla vielä tärkeämpi. Topologinen fotoniikka pyrkii tuottamaan valosignaaleja, jotka eivät ole herkkiä ulkoisille häiriöille ja valmistusvirheille.

”Tarkoituksena on luoda tiettyjä optisia tiloja, joiden ominaisuudet mahdollistavat signaalien kuljettamisen ja suojaamisen häiriöiltä. Toisin sanoen jos laitteessa on pieniä virheitä tai materiaali hiukan epäpuhdasta, valo silti voi edetä häiriintymättä, sillä se on topologisesti suojattu”, van Dijken kertoo. 

Toistaiseksi optisten, topologisesti suojattujen signaalien luominen magneettisten materiaalien avulla on edellyttänyt vahvoja magneettikenttiä. Uusi tutkimus osoittaa, että magneettiset efektit voivat olla yllättävän suuria, kun käytetään tietynlaisen symmetrian mukaan järjestettyjä nanopartikkeita.

Tutkijat uskovat, että löydöt voivat johtaa uusiin topologisesti suojattuihin nanoskaalan signaaleihin.

”Tavallisesti magneettiset materiaalit aiheuttavat vain hyvin vähäisiä muutoksia valon käyttäytymiseen. Näissä kokeissa pystyimme tuottamaan hyvin merkittäviä muutoksia optiseen vasteeseen – jopa 20 prosenttia. Tämä on ennennäkemätöntä”, van Dijken toteaa.

”Tuloksilla on huomattava merkitys topologisten fotonisten rakenteiden tuottamisen kannalta, koska ne osoittavat magnetisaation vaikutuksen korostuvan, kun nanopartikkelit järjestetään sopivan geometrian mukaisesti”, sanoo akatemiaprofessori Päivi Törmä.

Tulokset syntyivät professori van Dijkenin johtaman Nanomagnetism and Spintronics -ryhmän sekä professori Törmän johtaman Quantum Dynamics ryhmän pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta. Molemmat ryhmät työskentelevät Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Tutkijat suorittivat kokeet kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria öԳä.

Tutkimustulokset julkaistiin .

Lue myös Nature Photonics -lehden aiheesta.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.
Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.
Ratkaisuryhmä kokoontui Aalto-yliopistolla lokakuussa 2025.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yhteiskunta-alojen välinen työryhmä: kilpailukykyä, turvallisuutta ja vihreää siirtymää edistettävä kokonaisuutena

Yliopistojen, yritysten ja kaupunkien välinen ratkaisuryhmä ehdottaa, että Suomi vauhdittaisi kansainvälistä kilpailukykyä, kansallista turvallisuutta ja vihreää siirtymää yhtenä kokonaisuutena. Ryhmä ehdottaa, että esimerkiksi puolustushankinnoilla voitaisiin tukea hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtääviä ratkaisuja.