Eurooppalainen fyysikkoseura palkitsi Aallossa tehdyn ydinfuusiotutkimuksen parhaana väitöskirjana
Nykyinen ydinvoimalatekniikka perustuu fissiolle, jonka energiantuotannon mukana syntyy pitkäikäistä ja vaarallista ydinjätettä. Ydinfuusio on sen vastapuoli, joka tuottaa yhtä paljon päästötöntä energiaa mutta vähemmän ja lyhytikäisempää ydinjätettä. Siksi tutkijat ovat jo vuosikymmeniä yrittäneet rakentaa ydinfuusion perustuvaa reaktoria, jossa vety muuttuu plasmaksi ja tuottaa energiaa. Esimerkkinä tästä on Ranskaan sijoitettava kansainvälinen suurprojekti ITER, jonka arvioivaan tuottavan fuusioenergiaa 2030-luvun lopulla.
Tutkijoiden suurin ongelma on itse plasma: sen lämpötila on yli sata miljoonaa celsiusta eikä se siksi voi koskea mihinkään. Donitsin muotoa muistuttava reaktori pitää plasman koossa tyhjiössä magneettien avulla. Silloin ongelmaksi muodostuu, miten saada plasman tuottama energia tyhjiökammiosta ulos tuhoamatta sitä.
”Volframi on yksi mahdollinen ratkaisu kammion materiaaliksi. Se kestää korkeita lämpötiloja ja plasman aiheuttamaa eroosiota. Mutta vähäinenkin määrä volframiepäpuhtauksia plasmassa heikentää reaktorin tuottaman ja plasman lämmitykseen kulutetun energian suhdetta. Tutkijat panostavatkin nyt volframin käyttäytymisen ennakoimiseen plasmassa”, tutkijatohtori Henri Kumpulainen sanoo.
Kumpulainen voitti juuri European Physical Society -fyysikkojärjestön Plasma Physics Divisionin väitöskirjapalkinnon plasmafysiikkaa käsittelevällä väitöksellään.
”Väitöstutkimukseni osoitti, että uusilla simulaatioilla voidaan ennustaa volframin käyttäytymistä ja ominaisuuksia paljon aiempaa tarkemmin. Se auttaa vähentämään plasman epäpuhtauksia, mikä puolestaan on askel kohti toimivaa fuusioreaktoria.”
Aallossa vuonna 2023 valmistuneen, teknillisen fysiikan laitoksen professori Mathias Grothin ohjaaman väitöskirjan jälkeen tulevaisuuden päästöttömästä energiasta kiinnostunut Kumpulainen jatkoi Saksaan.
”Sain Suomen Kulttuurirahaston tutkimusapurahan kahdeksi vuodeksi väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Saksassa, Forschungszentrum Jülichissä, jossa olin vieraillut useasti jo väitöstutkimuksen aikana. Muutin Jülichiin ja aloitin post doc -tutkijana helmikuussa 2024. Nyt tutkimusaiheenani on deuteriumin plasma–seinämävuorovaikutuksen simulointi fuusiolaitteissa.”
Kumpulaiselle tärkeintä on olla mukana kehittämässä teknologiaa, joka voi onnistuessaan mullistaa globaalin energiantuotannon.
“Ensi vuoden helmikuusta alkaen suunnitelmissa on ensisijaisesti jatkaa fuusio- ja plasmafysiikan tutkimusta joko Suomessa, Saksassa tai muualla työpaikkojen ja apurahojen saatavuudesta riippuen,” Kumpulainen sanoo.
Lue lisää uutisia
Vuoden Yritysjohtaja 2026 on Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme
Lisäksi Annika Blomqvist palkittiin yrittäjyyden edistämisestä ja Sanni Mustonen erinomaisesta pro gradu -lopputyöstään.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.