EU:lta merkittävä rahoitus Suomeen fuusioenergian ja tekoälyn tutkimukselle
Eurooppalaista fuusiotutkimusta organisoiva EUROfusion-konsortio on myöntänyt merkittävän rahoituksen Suomessa tehtävälle fuusioenergian ja sitä edistävän tekoälyn tutkimukselle. Uusi fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus (E-TASC Helsinki Advanced Computing Hub) tähtää erityisesti fuusioenergian laskennallisten edellytysten parantamiseen. Vuosille 2021–2025 myönnetyllä kolmen miljoonan euron rahoituksella uudesta keskuksesta tulee suurin yksittäinen EUROfusion-projekti, joka Suomeen on koskaan saatu.
Helsingin yliopiston johtamassa yhteishankkeessa ovat mukana myös VTT, Aalto-yliopisto, Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja Åbo Akademi.
– Fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskuksen saaminen on erinomainen osoitus siitä, miten Helsingin seudun vahva tekoälyosaaminen voidaan yhdistää muihin tieteenaloihin ja täten edistää Suomen kansainvälistä tutkimusrahoitusta, sanoo Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, laskennallisen materiaalifysiikan professori .
– Keskuksessa yhdistyvät Helsingin yliopiston tekoälyosaaminen, CSC:n suurteholaskennan osaaminen, Aallon fuusiofysiikan osaaminen, Åbo Akademin informaatioteknologian osaaminen ja VTT:n fuusiovoimalaitososaaminen. Yhdistetyn tiedon ja osaamisen siirto myös muille tieteenaloille ja suomalaisen teollisuuden käyttöön on erityisen tärkeä tavoite, kertoo EUROfusionin alaisen Suomen fuusiotutkimuksen, FinnFusion-konsortion vetäjä ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala.
– Kajaaniin rakennettava supertietokone Lumi on paras mahdollinen resurssi suoriutumaan fuusiosimulaatioiden ja tekoälysovellusten vaatimista pitkistä ja muisti-intensiivisistä laskuista, arvioi Åbo Akademin Informaatioteknologian laitoksen suurteholaskennan professori Jan Westerholm.
Fuusiolla puhdasta energiaa
Fuusioenergian mahdollisuuksia on tutkittu jo 1950-luvulta lähtien. Toisin kuin nykyisissä, fissioon perustuvissa ydinreaktoreissa, fuusioreaktorissa energiantuotanto perustuu vedyn isotooppien yhdistämiseen. Siksi fuusio tarjoaisi energiantuotantomuodon, jonka polttoaineen saatavuus olisi geopoliittisesti neutraali. Fuusioenergia ei myöskään aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Fuusioenergian tiellä on ollut haasteita esimerkiksi prosessissa tarvittavien äärimmäisen korkeiden lämpötilojen hallinnassa, energiantuotannon tasalaatuisuudessa ja tarvittavan suuren laitteiston hallinnassa. Euroopan unionin tavoitteena on saada fuusioenergiasta sähköä viimeistään vuonna 2050. EUROfusion-konsortio tähtää demovoimalan käyttöönottoon jo vuonna 2040.
Fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus aloittaa toimintansa heinäkuussa 2021. Keskuksen sijainniksi tulee Helsingin yliopiston Kumpulan kampus.
– Saamalla hankkeen, jossa painotettiin etenkin nuorten tutkijoiden osaamista eri alueilta, olemme osoittaneet, että oikeiden tieteenalojen yhdistelmä voi auttaa ratkaisemaan sekä tämänhetkiset että tulevat isot energiahaasteet, sanoo fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskuksen ryhmänjohtaja .
– Alan parhaat nuoret tutkijat haluavat töihin näihin keskittymiin. He kertovat kokemuksistaan tutuilleen, jotka sitten hakevat töihin esimerkiksi suomalaisen teollisuuden asiantuntijatehtäviin, kommentoivat Aalto-yliopistosta projektiin osallistuvat akatemiatutkija Eero Hirvijoki ja apulaisprofessori Andrea Sand.
EUROfusion-konsortio myönsi rahoitusta kaikkiaan viidelle erikoistuneelle laskentakeskukselle, joihin myös uusi fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus lukeutuu. Suomen hakemus sijoittui toiseksi kaikista eurooppalaisista hakemuksista.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Lue lisää uutisia
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan
Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.