EU myönsi 15 miljoonaa euroa älykkäiden kaupunkien kehittämiseen
Aalto-yliopisto on yhdessä Tallinnan teknillisen yliopiston ja muiden hankekumppaneiden kanssa saanut Horisontti 2020 -ohjelmasta yhteensä 15 miljoonan euron rahoituksen Finest Twins -hankkeelle. Aallon osuus rahoituksesta on 4,6 miljoonaa euroa. Saadulla rahoituksella perustetaan Smart Cities -huippuyksikkö Aallon ja Tallinnan teknillisen yliopiston yhteistyönä. Rakenteilla oleva huippuyksikkö on yhteistutkimusalusta älykkään kaupungin eri osa-alueiden kehittämiseksi.
Finest Twins -hanke on laaja-alainen ja monitieteellinen. Aallon tutkimusaloista hankkeessa ovat mukana muun muassa käyttäjälähtöinen rakennetun ympäristön suunnittelu, älykäs liikenne, digitaaliset palvelut, tietoturva ja kyberturvallisuus sekä uusiutuvan energian ratkaisut.
Rahoituksen avulla syvennetään Aallon ja Tallinnan teknillisen yliopiston välistä tutkimusyhteistyötä ja huolehditaan siitä, että huippuyksikön tutkimuksella on kestävä perusta. ۳ٱٲön tavoitteena on saavuttaa kansainvälisen kärkiosaamisen taso Smart Cities -tutkimukselle.
”Helsinki ja Tallinna ryhtyvät yhdessä rakentamaan maiden rajat ylittäviä, saumattomasti yhteen toimivia älykkäiden kaupunkien digitaalisia palveluita ja niiden tutkimusta”, professori Marko Nieminen sanoo.
Avoin alusta yhdistämään Talsinkia
Urban Open Platform on avoin alusta, jolla suunnitellaan ja kokeillaan kahden älykkään kaupungin yhteisiä pilottihankkeita. Esimerkiksi robottiautot edustavat älykästä liikennettä, ja älykkäät katuvalot ottavat huomioon paitsi energiansäästön, myös esteettiset ja turvallisuusnäkökulmat.
”Alustalla voidaan kokeilla erilaisia tutkimushankkeita todellisissa ympäristöissä. Esimerkiksi hajautetun laskennan tutkimuksen tiimoilta voidaan pilotoida ratkaisuja, jotka kykenevät itsenäiseen ja samalla yhteisesti koordinoituun toimintaan. Digitaaliset mikromaksut mahdollistavat vaikkapa esineiden internetille uusia liiketoimintamalleja, mutta kuluttajien käyttäytyminen saattaa tuottaa yllätyksiä. Tällaiseen tutkimukseen aidot kokeiluympäristöt avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia”, Nieminen sanoo.
Älykkäässä kaupungissa esimerkiksi jakamistaloutta voitaisiin yhdistää joukkoliikenteeseen siten, että kaupunkilainen taittaa osan työmatkastaan toisen kaupunkilaisen yksityisauton kyydissä ja osan bussilla. Matkojen jakaminen lisäisi joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja tehostaisi samalla yksityisautoilua.
Hankkeessa tutkitaan myös muun muassa paikallista uusiutuvan energian tuotantoa ja älykkäitä sähkön jakeluratkaisuja. Koska älykäs kaupunki sisältää valtavan määrän dataa, hankkeessa tarvitaan datan analysoinnin ja tietoturvan asiantuntemusta. Myös käyttäjälähtöinen rakennetun ympäristön suunnittelu ja fiksumpaa suunnittelua tukevat uutta teknologiaa hyödyntävät työkalut ja tukijärjestelmät ovat isossa roolissa.
Tarkoituksena on kehittää avoin tutkimuksen ja kehittämisen ekosysteemi, jonka puitteissa on mahdollista kehittää sekä julkishallinnon että kaupallisen yritystoiminnan palveluita ja tuotteita. Finest Twins -hanketta koordinoi Tallinnan teknillinen yliopisto. Kumppaneina ovat Aalto-yliopiston lisäksi Viron viestintäministeriö ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Hankkeessa on mukana myös kymmeniä yrityksiä, joilla on omia älykkään kaupungin hankkeita.
Projektin kesto on seitsemän vuotta. Aallon osuus painottuu ensimmäiseen kolmeen vuoteen, mutta yhteistyö jatkuu myös sen jälkeen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 32 miljoonaa euroa, koska Viron hallitus on lisäksi myöntänyt 17 miljoonan euron rahoituksen Tallinnan teknilliselle yliopistolle.
äپdz:
Marko Nieminen
Professori
Aalto-yliopisto
marko.nieminen@aalto.fi
Petri Kanninen
Tutkimusasiamies
Aalto-yliopisto
petri.kanninen@aalto.fi
puh. 050 355 6869
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.