Ensimmäinen suomalainen yleisteos materiaalitieteestä julkaistaan
Kirjan ytimessä on ajatus, että materiaalien selittämiseksi tarvittavia käsitteitä on vain kourallinen, ja silti niiden avulla voidaan selittää materiaalien olennaiset ominaisuudet. Materiaalitiede on välttämätön perusta elektroniikassa, koneenrakennuksessa, lääketieteessä, tekstiileissä, energiassa, avaruustutkimuksessa ja monessa muussa sovelluksessa.
Julkaisutilaisuus on ajankohtainen, sillä materiaalitiede on keskeinen innovaatioiden moottori kestävän kehityksen haasteiden edessä. Kevyet rakenteet, paremmat katalyytit, uudet akut ja tehokas kierrätys eivät onnistu ilman syvää materiaaliosaamista. Materiaalitieteen innovaatiot kiinnostavat myös puolustusteollisuutta.
Teos on kirjoitettu ensisijaisesti yliopisto-opintojen perusteokseksi, mutta se sopii myös lahjakkaille lukiolaisille tai alan perusteista kiinnostuneille. Kirja on syntynyt professori Franssilan opetuskokemuksesta: hän on opettanut materiaalitieteen peruskurssia seitsemän vuoden ajan ja kaivannut opetukseen sopivaa teosta.
Professori Franssilan mukaan materiaalitiede tulee Suomessa ja maailmalla kasvamaan merkittäväksi alueeksi erityisesti nanoteknologian, pinnoitteiden ja elektronisten järjestelmien kehityksen myötä. Materiaalitiede on sekä perinteisen että huipputekniikan taustalla.
Aine vastaa esimerkiksi näihin kysymyksiin:
- Miten tehdään keinotekoisia timantteja?
- Mikä yhdistää Titanicin uppoamista ja avaruussukkula Challengerin räjähdystä?
- Miksi punaiset lasiastiat ovat kalliimpia kuin muun väriset?
- Miten verrata teräksen ja silkin ominaisuuksia?
- Miten keramiikka kutistuu kuivauksessa ja poltossa?
- Millainen magneetti tarvitaan hotellihuoneen ovikorttiin?
- Mitä yhteistä on juutilla ja hiilikuidulla?
- Miten kvanttipisteitä valmistetaan?
- Miksi samarium, dysprosium ja neodyymi ovat kriittisiä materiaaleja?
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”
Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.