ɫɫ

Uutiset

Elokuvatutkimus osoitti: Multitasking kuormittaa aivoja

Aivot toimivat tehokkaimmin, kun ne saavat keskittyä pidempään yhteen tehtävään kerrallaan.

Indiana Jones –elokuvapätkän vaikutus aivojen eri osa-alueisiin. Kuva: Juha Lahnakoski.

Aikaisempien tutkimusten mukaan multitasking eli useiden tehtävien suorittaminen rinnakkain laskee tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Nyt ryhmä aivokuvantamiseen erikoistuneita tutkijoita on selvittänyt ilmiön syitä ja havainnut, että tehtävien liian tiheä vaihtaminen häiritsee aivojen toimintaa. Tämä voi selittää, miksi lopputulos on heikompi kuin yhteen tehtävään kerrallaan keskittyessä.

”Mittasimme tutkimuksessa toiminnallisella magneettikuvauksella koehenkilöiden aivojen eri alueita samalla, kun he katsoivat pilkottuja, lyhyitä pätkiä Star Wars-, Indiana Jones- ja James Bond -elokuvista”, kuvailee Aalto-yliopiston professori Iiro Jääskeläinen.

Taaempi ohimolohko, selänpuoleinen sisempi etuotsalohko, pikkuaivot sekä ylempi etukiila ovat merkittävimmät aivojen alueet, joissa yksittäiset tapahtumat yhdistetään tapahtumasarjoiksi. Näiden aivoalueiden ansiosta pilkotuista palasista voidaan muodostaa kokonaisuuksia. Tutkimuksessa koehenkilöiden aivoalueet toimivat jouhevammin, kun elokuvia katsottiin 6,5 minuutin pätkissä. Noin 50 sekunnin pätkiin pilkottaessa elokuvien jatkuvuus pirstoutui. Tutkimuksen mukaan aivot toimivatkin tehokkaimmin, kun ne saavat tehdä yhden tehtävän kerrallaan.

Riittämättömyyttä ja kuormitusta

Jääskeläinen suosittelee, että joka päivässä olisi joku tehtävä, jonka saisi valmiiksi sen sijaan, että vie kymmeniä tehtäviä samanaikaisesti vähän eteenpäin.

”Multitaskingin kuoppaan on helppo pudota. Tällöin tuntuu, että mikään tehtävistä ei varsinaisesti etene, mikä taas aiheuttaa riittämättömyyden tunteen. Keskittyminen kapenee ja aiheutuu stressiä. Pitkittynyt stressi puolestaan heikentää ajattelukykyä ja muistia”, kuvailee Jääskeläinen.

Koehenkilöiden aivot toimivat jouhevammin kun elokuvia katsottiin pidemmissä pätkissä. Kuva: Juha Lahnakoski

Myös sosiaalinen media aiheuttaa neurotutkijan näkökulmasta oman haasteensa.

”Oikeastaan koko sosiaalinen media on yhtä monisuorittamista, jossa kulkee monta rinnakkaista juonta ja asiaa rinnakkain. Siellä saattaa päätyä lukemaan uutisia tai pelaamaan kaverin suosittamaa peliä. Aivojen näkökulmasta sosiaalinen media vain lisää kuormitusta.”

Tutkimukseen osallistuivat Jääskeläisen lisäksi Juha Lahnakoski Max Planck –instituutista, Mikko Sams Aalto-yliopistolta ja Lauri Nummenmaa Turun yliopistolta.

äپٴDz:

Iiro Jääskeläinen
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh.  050 560 9503

(onlinelibrary.wiley.com)

Video (tarkoitettu vain tutkimusryhmän sivuille):

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.