ɫɫ

Uutiset

’Ei voi onnistua’ vie konetekniikan tutkijoita kohti kunnianhimoisempia tavoitteita

Pitkän ajan yhteistyö ja työ Valmetin veturihankkeissa tuottavat tuloksia raskaan teollisuuden tarpeisiin.
Keskeinen tutkimuslaite ARotor laboratoriossa Otaniemessä on paperiteollisuudessakin käytössä oleva tela.
Keskeinen tutkimuslaite ARotor laboratoriossa Otaniemessä on paperiteollisuudessakin käytössä oleva tela. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikael Miettinen

Out of the box -ajattelua tarvitaan, kun konetekniikan tutkijat etsivät ratkaisuja paperiteollisuuden tarpeisiin. Aalto-yliopiston tutkijat uskovat vahvasti siihen, että paperikoneista saadaan energiatehokkaampia löytämällä uusia innovaatioita ja sovelluksia ilmalaakereille, tiivisteille ja värähtelynhallinnalle.

Energiatehokkuus ja tuotantokapasiteetin laatu ovat isoja teemoja suomalaisille tutussa paperiteollisuudessa. Paperiteollisuus on parhaillaan tuotantoympäristön muutoksen kourissa, kun graafinen paperinkulutus laskee, mutta samalla pakkauskartongin ja talouskäyttöön suunnatun pehmopaperin käyttö taas kasvaa. Lisäksi muovisten pakkausmateriaalien korvaaminen paperisilla tai biopohjaisilla tuotteilla on selkeästi kasvussa. Tähän haasteeseen tutkijaryhmä etsii vastauksia kahdessakin Business Finland -vetoisessa projektissa.

”Meille lausahdus ei voi mitenkään onnistua tarkoittaa oikeastaan vain mielekkäämpää haastetta. Outo ja yllättävä tulokulma kuuluu jokapäiväiseen tekemiseemme”, vahvistaa apulaisprofessori Raine Viitala Aalto-yliopistosta tiimin ydinajatuksesta.

Ilmalaakerieden ja tiivisteiden suorituskyvyn tutkimisen mittausjärjestely.
Ilmalaakereiden ja tiivisteiden suorituskyvyn tutkimisen mittausjärjestely. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikael Miettinen

Uusia innovaatioita yhteistyöllä

Pyörivien koneiden laboratorion ARotorin menestystarina Espoon Otaniemessä juontaa juurensa 1990-luvulle ja jo silloin Valmetin kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Telojen 3D-hiontatekniikkaa on tutkittu laboratoriossa jo vuosikymmenien ajan ja muun muassa Valmetin käytössä oleva nelipistemittaus on kehitetty juuri tämän laboratorion tiloissa.

”Ilmalaakeri ei ole uusi keksintö, mutta se, miten me sitä haluaisimme käyttää, on. Tavoitteenamme on saada ilmalaakeri hienomekaniikan- ja mittahuoneiden nurkista myös raskaan teollisuuden käyttöön ja ongelmien ratkaisun välineeksi”, Viitala sanoo.

Kun ilmalaakeria on perinteisesti käytetty insinöörimäisissä tarkkuussovelluksissa, jatkossa se voisi olla uusissa sovelluskohteissa aina tapauskohtaisesti. 

äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Mikael Miettinen on tutkinut erityisesti ilmalaakerien ja tiivisteiden suorituskykyä. 
”Olemme jo saaneet merkittäviä läpimurtoja kitkan vähentämisen mahdollisuudesta, kun uudenlaisen rakenteen omaava ilmalaakeri on saatu toimimaan laboratorion koelaitteessa. Mittaustulokset ovat lupaavia”, Miettinen sanoo.

Tiiviin väitöskirjayhteistyön ansiosta POWER Beyond -projekti etenee vauhdilla. Ilmalaakereiden ja ilmalaakereihin perustuvien tiivisteiden hyödyntäminen paperikoneissa ja muissa raskaan teollisuuden tarpeissa voi tapahtua jo lähitulevaisuudessa.

Tuotantoprosessin tehokkuus ja tuottavuus paranevat oikeanlaisilla huoltotoimenpiteillä

Paperikoneiden telojen kunnossapitoon ja huoltoon liittyvä BETTER -projekti on myös merkittävä suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn tähtäävä hanke. Tutkijat uskovat, että tuotantolaitoksissa käytössä olevia laadunvalvontajärjestelmiä olisi mahdollista käyttää nykyistä laajemmin koneensuuntaisen laatuvaihtelun mittaamiseen ja sen hyödyntämiseen. 

”Paperi, jota tuotantokoneet valmistavat, on kuin magneettinauhaa, joka tallentaa paperia kuljettavien ja manipuloivien telojen siihen tekemät jäljet. Olemme jo todistaneet, että modernin signaalinkäsittelyn keinoin paperikoneen noin sadan telan kunto voidaan päätellä yhdestä mittauksesta, samalla vähentäen tarvittavaa anturimäärää ja niihin liittyviä investointikustannuksia”, Viitala kertoo.

Kehitetty teknologia auttaa kohdistamaan kunnossapitotoimenpiteet oikeisiin komponentteihin oikea-aikaisesti ja siten myös johtaa lopputuotteen laadun parantamiseen, kun huolto voidaan suunnitella paremmin.

Projektin tuotokset pääsevät pian testiin UPM:n Kymin paperitehtaalle.

”Business Finland -projekteissa on ehdottomasti aina hienointa yhteistyö ja se, että oivalluksemme auttavat projektikumppaneitamme kilpailukyvyn lisäämisessä”, Viitala toteaa.

Lisätietoa projekteista research.aalto.fi -palvelusta:

Valmetin nimikkosali avattiin Otaniemessä

"Meillä on pitkäaikainen yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa ja haluamme vahvistaa sitä entisestään. Tarvitsemme tulevaisuuden tekijöitä erilaisista taustoista ja koulutusohjelmista," toteaa Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine.

Lue lisää
Pasi Laine
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Joukko osallistujia istuu moderneissa tiloissa pöytien ympärillä; jotkut pitävät papereita ja keskustelevat. Kuva EDI-työpajasta kesäkuussa 2025.
Yliopisto Julkaistu:

Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.