ɫɫ

Uutiset

Dynaamiset olomuodon muutokset valottavat monen hiukkasen kvanttisysteemien fysiikkaa

Vahvasti vuorovaikuttavien kvanttisysteemien epätasapainodynamiikka on eräs haastavimmista nykyfysiikan tutkimuskohteista, jolla on ajankohtaisia yhtymäkohtia kvanttitietokoneiden teknologiaan.
Yksityiskohta kryostaatista. Kuva: Mikko Raskinen.
Kuva kryostaatista: Mikko Raskinen.

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojektissa on kehitetty uusi teoreettinen menetelmä kvanttisysteemien dynaamisten faasitransitioiden ennustamiseen. Vahvasti vuorovaikuttavien kvanttisysteemien epätasapainodynamiikka on eräs haastavimmista nykyfysiikan tutkimuskohteista, jolla on ajankohtaisia yhtymäkohtia kvanttitietokoneiden teknologiaan. Tutkimus julkaistiin .

Aineen rakenteen ja modernin huipputeknologian mahdollistamien nanorakenteiden ilmiömaailmaa hallitsevat kvanttimekaniikan lait. Arkijärjen kannalta varsin oudolla kvanttimekaniikalla on keskeinen rooli uusien materiaalien ja teknologioiden kehityksessä. Vahvasti vuorovaikuttavien kvanttisysteemien dynamiikka onkin yksi nykytutkimuksen keihäänkärjistä.

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistutkimuksessa kehitettiin uusi teoreettinen menetelmä vuorovaikuttavien kvanttisysteemien dynaamisten faasimuunnosten tutkimiseen. Olomuodon muutokset, kuten kiinteän aineen sulaminen nesteeksi tai nesteen höyrystyminen kaasuksi, ovat tasapainotilojen statistisen fysiikan perusilmiöitä.

Kvanttisysteemien dynamiikka on erittäin ajankohtainen tutkimusaihe myös kvanttitietokoneiden kehityksen ja käyttöönoton näkökulmasta. Ensimmäisen sukupolven kvanttitietokoneiden arvellaan soveltuvan nimenomaan kvanttisysteemien simulointiin traditionaalisia tietokoneita ratkaisevasti tehokkaammin.

Toisaalta vasta kehitysasteella olevan kvanttiteknologian testaamisessa kvanttidynamiikalla on keskeinen rooli: kvanttisimulaatioita voidaan vertailla muilla menetelmillä laskettuihin tuloksiin.

"Näin voidaan saada hyvä käsitys siitä, kuinka hyvin kvanttitietokoneet pystyvät hyödyntämään sen toiminnalle keskeistä kvanttilomittumista ja suoriutumaan kvanttisimulaatioista. Nyt kehitettyä tehokasta menetelmää dynaamisten olomuodonmuutosten ennustamiseksi voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tähän tarkoitukseen", Tampereen yliopiston professori Teemu Ojanen toteaa.      

Jatkossa tutkijoiden tavoite on soveltaa uutta menetelmää toistaiseksi avointen kompleksisten kvanttisysteeminen teoreettisten ongelmien ratkaisemiseksi. 

Aalto-yliopiston tutkimusryhmää johtaa professori Christian Flindt, ja se on osa tutkimuksen kansallista huippuyksikköä  ja kansallista kvantti-instituuttia (InstituteQ).

Lue Physical Review X- lehdessä 26.10. 2021 julkaistu tutkimus .

Alkuperäinen uutisartikkeli .

Lisätietoa (englanniksi):

Christian Flindt

Professor
T304 Dept. Applied Physics
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.