ɫɫÀ²

Uutiset

Aurinkomyrskyjen vaikutukset näkyvät maassa

Vieraileva professori Eija Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.
eija_tanskanen_photo_by_lasse_lecklin_www_fi.jpg

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella vierailevana professorina aloittanut Eija Tanskanen vetää Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksikköön kuuluvaa MAGNETIC tiimiä. Tiimi tutkii Auringossa tapahtuvia myrskyjä ja niiden magneettisia vaikutuksia Maassa.

– ReSoLVE keskittyy Auringon pitkäaikaisen toiminnan vaikutuksiin. Tutkimme erityisesti, miten aurinkomyrskyt ovat vaihdelleet menneisyydessä ja miten ne vaihtelisivat tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää tietoa, sillä aurinkomyrskyistä aiheutuva hiukkaspurkaus näkyy magneettisina häiriöinä satelliittien toiminnassa, avaruusasemalla sekä maan päällä sähköverkoissa ja maakaasuputkissa, Tanskanen toteaa.

Aurinkomyrskyistä aiheutuneet muuntajahäiriöt ja niistä seuraavat sähkökatkot eivät ole yleistyneet, mutta niitä on havaittu ja erityisesti lentoliikenteessä säteilyvaikutukset tiedetään napalennoilla. Lentojen uudelleen reitittäminen aurinkomyrskyjen vaikutusten johdosta on jo rutiininomaista. Suomessa aurinkomyrskyistä on tehty kansallinen riskiarvio. Onko magneettisten häiriöiden uhkaa syytä pelätä?

– Pelkääminen on turhaa, mutta varautua kannattaa. Olemme menossa kohti heikommin tunnettuja Auringon aktiivisuuden aikoja. Tutkimustyömme on osoittanut, että Auringon aktiivisuus ei ole arvioitavissa pelkästään auringonpilkkujen lukumäärän perusteella.

Uteliaisuus vei tutkijaksi

Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.

– Uteliaisuus on vienyt minua aina eteenpäin. Tunne on edelleen sama, mitä alkuaikoina. Tuntuu että avoimia kiinnostavia kysymyksiä löytyy aina lisää, hän naurahtaa.

Tutkijan työn yhtenä motivaatiotekijänä hän pitää kansainvälistä keskustelua ja yhteistyötä. Ilmatieteen laitokselta vierailevaksi professoriksi Aaltoon siirtynyt Tanskanen on hankkinut kokemusta muun muassa NASA:n Goddardin avaruustutkimuskeskuksesta kolmen vuoden ajan sekä Bergenin yliopistosta, jossa tutki ja opetti lähes kuuden vuoden ajan.

– Suomessa tehdään loistavaa avaruusfysiikkaa, mutta silti pidän ulkomaan komennuksilla saamaani kokemusta erittäin tärkeänä. Käyn edelleen aktiivisesti opettamassa erilaisilla kesä- ja talvikursseilla, muun muassa Huippuvuorilla kerran vuodessa.

Tanskasella on myös opettajankoulutus ja hän pitää opetusta tärkeänä osana alan kehitykselle. Hän peräänkuuluttaa uusia opetusmenetelmiä ja uudenlaisia kursseja myös avaruusfysiikan alalla.

– Uskon, että Aalto on hyvä paikka uusille tutkimuksen ja opetuksen avauksille.

Mitä neuvoja antaisit tuleville opiskelijoille?

– Sanoisin, että yrittämättä ei opi. Kannatan myös avoimuutta uusille tutkimussuunnille ja korostan vielä kerran kansainvälisen kokemuksen ja yhteistyön merkitystä.

Kuva: Lasse Lecklin

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.