ɫɫ

Uutiset

Apulaisprofessori Moritz Scherleitner jäseneksi Nuorten Tiedeakatemiaan

Monitieteisen Nuorten Tiedeakatemian jäsenet pyrkivät edistämään tiedettä ja vahvistamaan tieteen asemaa yhteiskunnassa.
Moritz Scherleitner, School of Business
Moritz Scherleitner on kissaihmisiä, kuten tästä uutisesta voi lukea.

Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus on kutsunut Kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan apulaisprofessorin Moritz Scherleitnerin jäseneksi Nuorten Tiedeakatemiaan. Toimikausi on nelivuotinen, 1.9.2024–31.8.2028.

Nuorten Tiedeakatemian (Young Academy Finland, YAF) perustarkoituksena on edistää tiedettä ja tieteen asemaa yhteiskunnassa erityisesti nuorten tutkijoiden näkökulmasta. Tiedeakatemia toimii avoimen tieteen edistämiseksi, ja se haluaa tehdä nuorten tutkijoiden työtä näkyvämmäksi ja omasta puolestaan piristää suomalaista tiedekeskustelua. Akatemia haluaa myös rohkaista nuoria tieteen pariin rakentamalla yhteyksiä tutkijoiden ja koulujen välille.

Nuorten Tiedeakatemian toiminnassa keskeistä on monitieteisyys, tasa-arvo, tieteen avoimuus, kansainvälinen yhteistyö, tiedekasvatus sekä yhteiskunnallinen vuoropuhelu ja vaikuttavuus.

”Olen intohimoinen tutkijana ja haluan jakaa tämän innostuksen muiden kanssa. On upeaa nähdä, kuinka tutkimuksella voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Siksi on suuri kunnia tulla valituksi Nuorten Tiedeakatemiaan”, sanoo Moritz Scherleitner.

Suomen kielen opettelua ja kissa mukana opetuksessa

Itävaltalainen Moritz kertoo pitävänsä Suomesta todella paljon, ja hän haluaa jäädä maahan perheensä kanssa. 

”Koska haluan jäädä tänne, minun on hyvä oppia suomen kieltä. Suomalainen vaimoni on edistänyt asiaa tosi paljon. Hän on todella huippu ja positiivinen ihminen, ja on auttanut minua oppimaan motivoimalla minua ja lisäämällä meidän suomenkielisiin keskusteluihimme aina muutaman uuden sanan”, Moritz kertoo omin sanoin.

”Lisäksi otin tavaksi oppia noin 10 uutta sanaa, kun pesin hampaat aamulla, ja kerrata ne, kun pesin hampaat illalla. Jos sen ehtii tehdä joka päivä, tulee jo 70 uutta sanaa per viikko. Päädyin myös noin vuoden Suomessa asuttuani siihen, että puhun työn ulkopuolella vain suomea, ja toivoin – ja tarvittaessa vaadin – etteivät ihmiset vaihda heti englantiin. Pikkuhiljaa se sitten eteni.”

Suurin etappi Moritzille suomen kielen opettelussa oli ensimmäisen suomenkielisen luennon pitäminen. Hän oli silloin asunut alle 5 vuotta Suomessa. ”Minua jännitti ihan kamalasti ja vaimon kanssa harjoittelimme sitä pitkään. Se (luento) auttoi minua saamaan tenure track -paikan Aallossa, koska minun pitää opettaa täällä myös suomeksi.”

”Viimeinen ja ehkä tärkein asia ovat suomalaiset itse, jotka ymmärtävät ja hyväksyvät, että suomen kieli on niin monimutkainen, ettei sitä ulkomaalaisena ehkä ikinä pysty hallitsemaan täydellisesti. En ota paineita puhua täydellisesti, vaan yritän puhua mahdollisimman hyvin.”

Moritz Scherleitnerin Pekka-kissa
Moritzin Pekka-kissa

Suomen kielen oppimisen lisäksi Moritzista kerrottaessa on syytä huomioida hänen kissansa, joka seikkailee Moritzin kurssimateriaaleissa ja toisinaan myös etäluennolla ruudulla.

Moritz kertoo, että syitä kissan mukanaoloon on kaksi. ”Ensinnäkin vero-oikeudella on vähän sellainen maine, että se olisi kauhean kuivaa ja tylsää – mutta ei se minusta kyllä pidä paikkaansa. Päinvastoin. Vero-oikeudessa yhdistyvät laki, liike-elämä ja koko yhteiskunta, ja se on minusta todella moniulotteinen aihepiiri. Kissan avulla pyrin yksinkertaistamaan ja havainnollistamaan asioita. Siten opiskelijoille syntyy mahdollisimman selkeä ja mieleen jäävä käsitys problematiikasta, jonka sisäistäminen on minusta ratkaisevin askel, jos halutaan ymmärtää todelliset säännöt. Toinen syy on se, että tykkään tehdä noita kuvia (esityskalvoja), joskus jopa lasteni kanssa.”

Lue lisää:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Opiskelija tietokoneen äärellä.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella

FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.
Ville Viikari, Tapio Lokki, Tomi Laurila ja Tuomas Savolainen.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Sähkötekniikan korkeakoulun laitosjohtajat valittu

Tomi Laurila aloittaa sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtajana ja Tuomas Savolainen Metsähovin radio-observatorion johtajana. Ville Viikari ja Tapio Lokki jatkavat tehtävissään.
Kaksi tyttöä istuu tietokoneen ääressä tarkastelemassa paperille tehtyä kaaviota.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lapset ja nuoret ratkoivat kestävän tulevaisuuden haasteita Tekoälytaiturit-hankkeessa

Noin 5500 koululaista opetteli hyödyntämään tekoälyä työkaluna Aalto-yliopisto Juniorin ja Tampereen yliopiston Juniversityn yhteishankkeessa.
Ville Jokinen
Nimitykset Julkaistu:

Ville Jokinen on nimitetty määräaikaiseen Associate Professorin tehtävään Kemian ja materiaalitieteen laitokselle

FT Ville Jokinen on nimitetty Aalto-yliopiston kemian ja materiaalitieteen laitokselle tenure track -urapolulle viiden vuoden määräaikaiseen Associate professorin tehtävään 1.6.2025 alkaen. Professuurin ala on mikrovalmistus.