ɫɫ

Uutiset

Älytarrojen tiedonsiirtonopeus voidaan yli kymmenkertaistaa

Hyvin pienellä virrankulutuksella saavutettava nopea tiedonsiirto mahdollistaa suuremman tallennuskapasiteetin, tuore väitös osoittaa.

Aalto-yliopistossa väittelevä DI Joni Jantunen kehitti väitöstyössään ultralaajakaistaista impulssiradiojärjestelmää, jota voidaan hyödyntää langattomissa älytarroissa.

Ultralaajakaistaisessa tiedonsiirrossa käytetyn signaalin kaistanleveys on hyvin suuri (yli 500 MHz), mutta lähetysteho alhainen. Impulssiradion signaali koostuu lyhyistä pulsseista. Jantusen kehittämä uusi impulssiradiojärjestelmä mahdollistaa yli kymmenkertaisen tiedonsiirtonopeuden aiempiin toteutuksiin verrattuna sekä tallennuskapasiteetin mielekkään käytön siten, että käyttäjä saa vaikkapa älytarraan tallennetun videon siirrettyä puhelimeensa hyvin lyhyessä ajassa.

– Älytarroja varten kehitetyn tekniikan ansiosta älytarrojen lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvittavat toiminnot voidaan sisällyttää myös matkapuhelimeen ilman että puhelimen virrankulutus tai koko kasvavat kohtuuttomasti, Jantunen kertoo.

Esittelyvideoita ja kokoamisohjeita

Erilaisia etätunnisteita on tällä hetkellä käytössä esimerkiksi matkakorteissa, mutta niiden tiedonsiirtonopeus on alhainen ja pienen tallennuskapasiteetin takia niihin ei voida tallentaa esimerkiksi kuvia, musiikkia tai videoita. Nopeaa tiedonsiirtoa hyödyntävien älytarrojen avulla puolestaan käytännössä mihin tahansa esineeseen tai paikkaan voidaan lisätä digitaalista tietoa ilman, että tarvitaan muuta infrastruktuuria tai laajakaistaista verkkoyhteyttä tiedonsiirtoon.

Älytarroja voidaan hyödyntää muun muassa myyntipakkauksissa, esitteissä tai osana tuotteita, jotka eivät muutoin sisällä paristoja tai virtalähdettä. Niihin voidaan liittää esimerkiksi esittelyvideo tai virtuaaliset kokoamisohjeet, jotka ovat luettavissa vaikka matkapuhelimella. Sähköiseen paperiin tai muuhun muunneltavaan materiaaliin liitettynä älytarra tarjoaa nopean tiedonsiirtoväylän. Tulevaisuudessa pakkauksen tai tuotteen ulkonäkökin voitaisiin siis muuttaa digitaalisesti, mikä mahdollistaa täysin uusia sovelluksia.

Älytarrojen toiminnot voidaan myös yhdistää antureihin. Näin sensoritieto voidaan tallentaa ympäristöstä kerätyn energian avulla, jolloin tiedonsiirto jatkokäsittelyä varten ei vaadi paristoa, mikä yksinkertaistaa sensorilaitteita.

Väitöskirja verkossa

äöپܳܲ

Väitöskirja  ”An Impulse UWB Radio System for Remotely-Powered Wireless Memory Tag Applications” tarkastetaan Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 12.6.2015 klo 12, salissa S4, Otakaari 5, Espoo. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Pursula VTT:ltä.

äپٴᲹ:
Joni Jantunen
Puh. 050 483 6336
joni.jantunen@nokia.com

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva monimutkaisesta kultaisen värisestä koneesta, jossa on erilaisia johtoja ja liittimiä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä kvantti tarkoittaa?

Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.