ɫɫ��

”Vaikka Euroopassa on kiinnostavia alustatalouden yrityksiä – esimerkiksi ruotsalainen Spotify ja suomalainen Wolt – on Eurooppa alustatalouden markkina-arvolla mitattuna suunnilleen samalla tasolla kuin Afrikka”, huomauttaa Timo Ali-Vehmas, Aalto-yliopiston tuore Executive in Residence.

Ali-Vehmas aloitti osa-aikaisessa tehtävässään tuotantotalouden laitoksella tänä syksynä.

”Karkeasti ilmaistuna Eurooppa on tällä hetkellä siirtomaa digitaalisille alustatoimijoille. Tilanteen korjaamiseksi alalle tarvitaan eettisesti ja liiketoiminnallisesti kestävät reilun pelin periaatteet ja niitä tukevat tekniset määrittelyt, eli standardit.” 

Ali-Vehmas tähdentää, ettei Euroopan nykytilanne ole ylitsepääsemätön ongelma. Lähes saman tyyppisessä tilanteessa on oltu ennenkin, tietoliikenteen saralla. 

Nelisenkymmentä vuotta sitten Eurooppa oli tietoliikenteessä altavastaaja verrattuna Yhdysvaltoihin. Silloin Euroopassa lähdettiin määrätietoisesti edistämään alan standardeja ja luotiin tietoliikenteeseen yhteneväiset säännöt, jotka levisivät lopulta käytännössä kaikkiin maihin myös Euroopan ulkopuolella. 

”Me kaikki nautimme tänä päivänä tuon työn tuomista mittavista hyödyistä”, Ali-Vehmas muistuttaa.

”Euroopalla olisi mahdollisuus nousta jopa alustatalouden tiennäyttäjäksi. Voisimme luoda alustataloudelle standardit, jotka ottavat huomioon Euroopan maiden väliset pienet erot. Nämä standardit olisivat hyvä vientituote. USA ja Kiina eivät niitä kaipaa, mutta muu maailma – eli liki 80 % maailman väestöstä – muodostaa mukavan markkinan”, hän toteaa. 

Uuden sukupolven on oivallettava standardoinnin merkitys

Ali-Vehmas on standardoinnin kokenut asiantuntija. Hänellä on takanaan 40 vuoden menestyksekäs työura Nokialla, ja vuonna 2019 hän väitteli tohtoriksi Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella. Nyt hänellä on edessään uusi haaste: herätellä uusi opiskelijasukupolvi oivaltamaan standardien tärkeys. 

”Alustataloutta reguloidaan jo jonkin verran ja uutta sääntelyä on tulossa pian. Usein kuitenkin unohtuu, että regulaatio ei tarjoa teknisiä ratkaisuja siihen, kuinka uusia sääntöjä käytännössä toteutetaan. Siihen tarvitaan standardeja”, Ali-Vehmas sanoo.

Ali-Vehmas korostaa standardien olevan näkymätön osa elämäämme. Niiden merkityksen havaitsee usein vasta, jos ne puuttuvat. Muun muassa aika, raideleveys, matkaviestinverkko ja internet ovat kaikki standardeilla määriteltyjä.

”Esimerkiksi GDPR sanoo, että ihmisten pitää saada omat tiedot käyttöönsä. Kyllähän tämä periaatteessa toteutuu: jos asioit vaikkapa S- tai K-ryhmän kaupassa, niin saat toki tiedot ostohistoriastasi. Mutta ne tulevat eri kauppaketjuilta eri formaateissa ja tietojen siirrettävyys alustalta toiselle on käytännössä olematon. Standardointi ratkaisisi tämänkin haasteen”, hän kuvailee. 

Standardeja voidaan luoda monella tapaa. Euroopan standardointilaitokset voivat luoda niitä, tai ne voivat syntyä esimerkiksi niin, että joukko yrityksiä luo niitä yhdessä. 

”Jotta yritykset lähtevät mukaan, on uusien sukupolvien tiedostettava standardoinnin hyödyt. Tätä viestiä lähden edistämään Aalto-yliopistolla”, Ali-Vehmas suunnittelee. 

Executive in Residence Timo Ali-Vehmas tulee vahvistamaan Aalto-yliopiston opetusta ja tutkimusta standardien roolista teknologialiiketoiminnassa. Hän suunnittelee parhaillaan Tuotantotalouden laitokselle seminaarikurssia alustatalouden standardoinnin hyödyistä yhteistyössä Professori Robin Gustafssonin kanssa.