ɫɫ��

Avoin tiede ja sen parissa tehtävät ratkaisut hyödyttäisivät laajasti yhteiskuntaa, mutta usein avoin tiede jää vain korulauseeksi ja sen käytännöt jäsentelemättä. Avoimen tieteen paradigmaa pohditaan Alustatalouden F&M -podcastin uusimmassa jaksossa ”Avoin tiede on palvelus yhteiskunnalle – miksei siihen kannusteta?”.

Etlan yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa tuottaman podcast-sarjan torstaina 17.11. julkaistussa jaksossa vieraina ovat Aarno Palotie, Finngen-tutkimushankkeen johtaja ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkimusjohtaja, sekä avoimen tieteen edistämisestä palkittu Niina Käyhkö, joka on digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Turun yliopistosta. Asiantuntijavieraiden kanssa keskustelevat Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson ja William von der Pahlen.

Avoimella tieteellä tarkoitetaan tiedettä, joka on läpinäkyvää ja kaikkien käytössä ja jonka päälle voidaan rakentaa uutta. Avoin tiede mahdollistaa tiedon läpinäkyvyyden ja saavutettavuuden, osallistavan ja vuorovaikutteisen toiminnan tieteen tekijöiden ja kansalaisten välillä sekä laajan datan saatavuuden ja soveltamisen globaalisti. Osa datasta, kuten esimerkiksi sää- tai satelliittidata, on perinteisesti ollut avointa ja kaikkien saatavilla. Tällainen data ei ole niin kilpailtua kuin esimerkiksi yritysdata, joka on maksullista juuri sen vuoksi, että se on arvokasta muille yrityksille.

Tiedemaailma etenee kuitenkin vielä hyvin paljon vanhoissa raameissaan ja niitä tulisikin uudistaa avoimen tieteen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi tutkimustoiminnassa tulisi painottaa entistä enemmän rahoituksen ja meritoitumisen suhteen myös tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

‒ Avoin tiede on ajattelutapa, jolla on laaja yhteiskunnallinen arvo. Yliopistot eivät ole luoneet kannusteita tälle, vaikka moni tutkija ja tutkijaryhmä ovat tätä jo laajasti ja pidempään tehneet, pohtii jaksossa Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson.

Keskustelijat painottavat jaksossa, että avoimella tieteellä voisi olla merkittävä rooli isojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa: sillä voitaisiin taklata esimerkiksi yhteiskunnan polarisaatiota, maapallolle kestämätöntä elämäntapaa sekä oikean tutkimukseen perustuvan tiedon saamista.

Mikä on Alustatalouden faktat ja myytit?

Podcast-sarjaa on tehty jo kahden kauden verran. Syksyllä 2022 ilmestyvää kolmatta kautta tuottaa ETLA yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Podcastin hosteina jatkaa edelliseltä kaudelta tuttu kolmikko: Etlan johtava tutkija ja Aalto-yliopiston lehtori Timo Seppälä, Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson ja juontajana sarjayrittäjä William von der Pahlen. 

Alustatalouden F&M sukeltaa uudella kaudella alustatalouden syvään päätyyn ja pyrkii selkiyttämään kuulijoille alustatalouden mysteerejä ajankohtaisten ilmiöiden kautta. Podcastissa on luvassa keskustelua muun muassa alustatalouden sääntelystä, kiertotalouden ja alustatalouden yhteydestä, SOTE-alustasta ja teknologiahypestä.

Kahdeksanosaisesta podcastista ilmestyy uusi jakso joka toinen torstai. Lisäksi bonuksena kuullaan englanninkielinen erikoisjakso, joka liittyy monivuotiseen BRIE-ETLA -tutkimushankkeeseen. Etlan ja BRIE:n (Berkeley Roundtable on the International Economy at the University of California Berkeley) tutkimusyhteistyö on perustettu jo vuonna 2001. �۳�ٱ𾱲��ٲ�ön tarkoituksena on havaita ajoissa talouden häiriöitä, kompastuskiviä ja haasteita, kuten myös herättää keskustelua ja tuottaa ratkaisuja ennalta nähtyihin ongelmatilanteisiin.

teksti: Justiina Airas, ETLA