Alumni Maija Itkonen muotoilee ruokaa ja yrityksiä: ”Haluan tehdä asioita, joihin voin suunnata intohimoni”
Hyvä toimitusjohtaja. Sellainen Maija Itkonen haluaa ennen kaikkea olla. Nuorempana hän ei nähnyt, että yritysten kehittäminen on luovaa toimintaa siinä missä muotoilukin.
”Enää en mieti, miten pääsisin toteuttamaan itseäni, koska se tapahtuu näiden yritysten kautta”, hän sanoo.
Itkonen tuli tunnetuksi Nyhtökauran kehittäjänä, mutta se ei ollut hänen ensimmäinen startup-yrityksensä. Jo opiskeluaikanaan hän perusti PowerKiss Oy:n, joka valmisti huonekaluihin integroitavia, langattomia latauslaitteita. Nyhtökauraa hän ryhtyi kehittämään Reetta Andolinin ja Zhongqing Jiangin kanssa 2010-luvulla. Todellinen hitti siitä tuli vuonna 2016, jolloin se myytiin loppuun kauppojen hyllyiltä.
Itkosella selvästi riittää hyviä ideoita, mutta jokaisen perässä ei voi juosta. Hänelle on tärkeintä saada asioita aikaan.
”Jos kysytään, olenko lopettaja vai aloittaja, niin ehdottomasti lopettaja. Mikään ei ole niin palkitsevaa kuin saada jokin asia valmiiksi”, hän nauraa ja lisää, että on hulluna listojen tekemiseen.
Itkonen on ollut perustamassa niin teknologia- kuin elintarvikealan yrityksiä. Voisiko hän lähteä muotoilemaan minkä tahansa alan yritystä?
”Periaatteessa kyllä. On tietysti äärimmäisen tärkeää, että mukana on asiantuntijoita, jotka tuntevat alan sisältäpäin. En sentään kuvittele, että pystyn kaikkeen yksin.”
Verkostojen voima
Itkonen opiskeli vuosina 2002–2008 Aalto-yliopiston edeltäjissä Taideteollisessa korkeakoulussa teollista muotoilua ja Kauppakorkeakoulun IDBM-ohjelmassa muotoilujohtamista. Sitä ennen hän oli ehtinyt opiskella musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Göteborgin yliopistossa.
Kun Itkonen aloitti muotoiluopinnot, suunnitelmissa ei ollut musiikin hylkääminen. Hän soitti oboeta Helsingin Kaupunginteatterin orkesterissa vielä opintojensa ja startup-yrittämisensä aikana, kunnes lapsiperhearki täytti kalenterin.
”Olen aina tehnyt useampia juttuja samaan aikaan.”
Verkostoilla on ollut Itkosen uralla suuri merkitys. Sitä hän haluaa painottaa myös alan opiskelijoille.
”Mieti, millainen verkosto esimerkiksi Aalto-yliopisto on: opiskelijoita, professoreita ja käsittämätön määrä osaamista. Jokainen heistä haluaa lähtökohtaisesti auttaa sinua, jos aidosti ja pyyteettömästi kerrot, että haluaisit sparrata jotain asiaa heidän kanssaan.”
Verkostojen luominen ei kuitenkaan tarkoita Itkoselle oman idean tuputtamista jokaiselle, vaan olennaista on löytää oikea ”match”. Silloin asiat tapahtuvat vähemmälläkin puskemisella. Hän muistuttaa, että verkostojen luominen on vastavuoroista.
”Kun autat jotain itseäsi vähemmän kokenutta, hän varmasti muistaa sen.”
Itkonen sanoo, ettei hänellä ole koskaan ollut varsinaisia haaveita. Hän ei nimittäin tyydy vain haaveilemaan asioista, vaan toteuttaa ne. Lapsena sentään oli unelma-ammatti: kuvaamataidonopettaja.
”Ajattelin, että olisi inspiroivaa olla se haltijakummi, joka avaa materiaalivaraston oven ja antaa sieltä pieniä kipinöitä, jotta ihmisten luovuus pääsee valloilleen”, hän innostuu, mutta arvelee, ettei kuitenkaan olisi kovin hyvä opettaja.
”Kerron asiat valmiiksi pureskeltuna toiselle ja olen kärsimätön.”
Systeemitason muutosta hakemassa
Vuonna 2022 Itkonen perusti Christopher Landowskin kanssa Onego Bion, joka valmistaa teollisuuden tarpeisiin kananmunavalkuaisjauhetta ilman kanoja tai kananmunia.
”Kyseessä on VTT:n spin-off ja niin arvokas teknologia, että sitä ei ihan helpolla saatu VTT:ltä ulos. Minun piti kerätä rahoitusta ja näyttää, että visioni ja kykyni ovat juuri sitä, mitä tuote tarvitsee.”
Itkosen mukaan kyseessä on kananmunateollisuuden ”systeemitason parantamiseen tähtäävä” tuote.
”Maksamme tällä hetkellä aika kovaa hintaa siitä, että saamme kakun kuohkeaksi”, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi lintuinfluenssaan ja kananmunantuotannon ympäristöhaittoihin.
Lisäksi kananmunien – jotka ovat suurimmaksi osaksi vettä – säilöminen ja kuljettaminen paikasta toiseen maksaa. Jauhe sen sijaan on hyvin säilyvää ja helppoa kuljettaa. Tuotteen ei ole tarkoitus korvata kananmunia kokonaan. Siitä ei voi tehdä munavoita eikä kukaan oleta, että ihmiset lopettaisivat keitettyjen munien syömisen aamiaisella.
”Jatkamme luontoäidin aloittamaa työtä. Otamme kananmunasta sen, mitä tarvitsemme esimerkiksi kakun nostatukseen, ja teemme sen tavalla, josta ei synny kananmunantuotannon sivuvirtoja. Eikö olekin kiehtova ajatus?”
Insinöörimäiset aivot
Itkonen asuu perheineen Helsingin Arabianrannassa. Siellä sijaitsee myös Onego Bion toimisto, missä tapaamme. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä noin neljäkymmentä henkilöä.
”Yläkerrassa on ruokalabra, jossa voimme tehdä kokeita ja testata tuotteen toiminnallisuutta”, Itkonen kertoo ennen kuin siirrymme kokoushuoneeseen.
Hän sanoo, että Onego Bio arvostaa yhteistyötä maataloustuottajien kanssa eikä missään nimessä kannata vastakkainasettelua kasvi- ja eläinpohjaisten tuotteiden välille.
”Onego Bion asiakas on ruokateollisuus, joka kärsii siitä, että kananmunien laatu, hinta ja saatavuus on vaihtelevaa.”
Vastakkainasettelu ei vie asioita eteenpäin, ja nyt ollaan muuttamassa elintarviketeollisuutta ja maailmaa paremmaksi.
”En usko, että pelkästään halu muutokseen riittää, vaan asiat muuttuvat bisneksen kautta. Jos raha liikkuu, muutosta tapahtuu.”
Itkosen ajattelussa maailmanparantaminen ja liiketoiminta eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan ne tarvitsevat toisiaan.
Yritys tähtää ensisijaisesti Yhdysvaltojen markkinoille, koska Euroopassa tuotteen hyväksyntäprosessi vie vuosia. Töitä riittää, ja Itkosen puhelin piippaa vähän väliä.
”Työskentelen kaikkina vuorokaudenaikoina ja päivinä, jos tilanne niin vaatii. Minua kuitenkin suojelee se, että aivoni ovat insinöörimäiset. En kerta kaikkiaan pysty toimimaan, jos olen väsynyt.”
Muotoiltuja makuja
Kun Itkonen ja Andolin vuonna 2015 perustivat Nyhtökaura-yritys Gold&Greenin, heille sanottiin, ettei ruokaa voi muotoilla.
”Sehän vain tulee lautaselle ja on hyvää tai pahaa. Mutta ei se ole niin.”
Itkonen nostaa pöydällä olevasta kulhosta suklaakonvehdin.
”Ruokahan on valtavan muotoiltua. Kyse on siitä, mitä haluan syödä, mihin haluan tarttua, mistä oikeasti tykkään, minkälaisia lapsuudenmuistoja minulla on tuotteesta, millaisia fiiliksiä siitä herää ja mitä se tekee minulle tai ympäristölle ajan mittaan.”
Hänelle muotoilu onkin ensisijaisesti arvon luomista.
”Teknologia ei ole itsessään minkään arvoista, jos se ei tule käyttäjälle asti. Idea pitää kristallisoida ja tuoda ihmisten ulottuville jossain paketissa.”
Uuden kehittämisessä on Itkosen mukaan keskeistä ”pessimistinen optimismi”. Ihan ensin täytyy miettiä kaikki mahdolliset asiat, jotka voivat mennä pieleen. Jäljelle jää vain kristallinkirkas ydin.
Joskus on myös niin, että idea ei yksinkertaisesti toimi. Silloin on oltava valmis muuttamaan suuntaa yhdessä yössä.
”Startupeissa asioita tehdään täysillä. Annat yritykselle kaiken rakkautesi, luovuutesi ja energiasi. Mutta kukaan ei ole luvannut, että se onnistuu.”
Tähän asti Itkonen on onnistunut: PowerKiss myytiin vuonna 2013 yhdysvaltalaiselle Powermatille, Gold&Green ensin vuonna 2016 Pauligille ja sitten vuonna 2022 Valiolle. Onego Bion kanssa Itkonen tähtää vieläkin korkeammalle.
Maija Itkonen
- Opiskellut musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Göteborgin yliopistossa. Työskennellyt freelance-muusikkona ja opettajana. Itkosen soittimet ovat saksofoni ja oboe.
- Opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa teollista muotoilua ja Helsingin kauppakorkeakoulun IDBM-ohjelmassa muotoilujohtamista.
- Ollut mukana perustamassa Aalto-yliopiston Design Factorya ja valittu vuoden 2010 innovaatiojohtajaksi Business Summit -tapahtumassa.
- Perustanut langattomia latauslaitteita kehittäneen PowerKiss Oy:n ja Nyhtökauraa valmistaneen Gold&Green Oy:n.
- Ollut vuodesta 2022 lähtien ei-eläinperäistä kananmunaproteiinia valmistavan Onego Bion toimitusjohtaja.
On myös
- Viherpeukalo. ”Puutarhanhoidossa mahtavinta on, että se on niin nöyryyttävää. Yrität kasvattaa jotain, ja sitten tulee jokin saamarin peura, joka syö kaiken. Tai olet laittanut jonkin kasvin maahan liian aikaisin ja se paleltuu. Siinä onnistuu, jos onnistuu. En voi kuin nöyränä yrittää parhaani.”
- Listafriikki. ”Mikään ei ole niin ihanaa kuin vetää listalta yli asia, joka on tehty. Myös idea Nyhtökaurasta kirkastui, kun tein lentomatkan aikana listaa siitä, mikä voisi olla seuraava mahdollinen suuntani.”
- Muusikko. ”Musiikin opiskelu on loistava keino harjoitella oman intohimon toteuttamista ja pitkäjänteisyyttä. Olin vastikään kansainvälisellä viikon kestävällä yrittäjäleirillä, ja oli jännä huomata, kuinka paljon muusikkotaustaisia ihmisiä siellä oli. Myös lapsemme soittavat ja laulavat, ja musisoimme usein yhdessä.”
Teksti: Miina Poikolainen.
Artikkeli on julkaistu (issuu.com) syyskuussa 2025.
Aalto Alumni Weekend 2025
Tule inspiroitumaan, verkostoitumaan ja tapaamaan opiskeluajan kavereita!
Lue lisää uutisia
Mukana matkassa: Tuulivoimalan vanha siipi sai uuden elämän
Aalto-yliopistosta ponnistanut Reverlast tekee käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden siivistä vuosikymmeniä meressä kestäviä laitureita. Niistä ensimmäinen kelluttaa sympaattista yhteisösaunaa kampuksen rannassa.
Hiilinieluja kaupungin alla – mistä tehdään tulevaisuuden infra?
Rakentaminen on yhä ilmastopäästöjen pahis, mutta se voisi olla myös osa ratkaisua. Infrarakentamisen uusissa materiaaleissa kytee muutos, kun tutkijat, kaupungit ja yritykset etsivät yhdessä tapoja rakentaa kestävämpää maailmaa – jopa hiiltä sitovaa.
Kohtaaminen: Hauska tavata, Helena Aspelin!
Väitöskirjatutkija Helena Aspelin kehittää proteiiniliimaa, jonka mallina on simpukoiden ja merirokkojen erittämä liima.