Aivotutkijat siirsivät konferenssin Twitteriin
Tieteellisiin konferensseihin osallistuminen voi olla kallista ja hankalaa. Lisäksi matkustaminen kuormittaa ympäristöä, ja tuloksista pääsevät keskustelemaan vain konferenssiin osallistuvat tutkijat.
Nyt joukko Aalto-yliopiston neurotieteen tutkijoita pyrkii edistämään alansa avoimuutta ja osallistumista järjestämällä konferenssin Twitterissä – ensimmäistä kertaa Suomessa ja maailmanlaajuisesti ensimmäistä kertaa neurotieteen alalla. 20. huhtikuuta pidettävässä aivotutkimuksen Twitter-konferenssissa (Brain Twitter Conference, #brainTC) twiitattavat tutkijoiden esitykset valitaan tieteellisin kriteerein, mutta kuka tahansa tutkijapiirien ulkopuoleltakin voi seurata maksutta konferenssia ja osallistua käytävään keskusteluun. Tämä mahdollistaa moniäänisyyden ja tiedon leviämisen ja lisää näin neurotieteen vaikuttavuutta konferenssin teeman, Neuroscience making an impact, mukaisesti.
”Odotamme esitelmiltä kiinnostavia näkökulmia ja esimerkkejä siitä, miten aivotutkimusta voidaan hyödyntää. Lisäksi toivomme esitelmien lisäävän yleistä tietoisuutta aivojen normaalista ja poikkeavasta toiminnasta. Esimerkiksi Uta Frithin pääesitelmä valottaa autismin, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kehityspsykologian mekanismeja”, kertoo järjestelytoimikunnan jäsen, tutkija Tommi Himberg Aalto-yliopistosta.
Twiittiin tiivistäminen rohkaisee luovuuteen
Konferenssin pääesitelmien pituus on 10 twiittiä ja muiden esitelmien mitta on 6 twiittiä. Kunkin esitelmän twiitit numeroidaan, jotta esitelmää on helpompi seurata. Human Brain Project, EU-komission lippulaivahanke neurotieteessä, pitää yhden konferenssin pääesitelmistä.
”Pääesitelmämme tulee yksiäänisesti @HumanBrainProj-tilin kautta, ja samanaikaisesti kuulijat voivat suoraan keskustella hankkeeseen kuuluvien tutkijoiden kanssa heidän omien tiliensä kautta. Nämä keskustelut voivat parhaimmillaan innostaa toinen toisiaan, ja sen vuoksi pidän Brain Twitter - konferenssia nerokkaana ajatuksena”, kertoo Human Brain Projectin tieteellinen koordinaattori Martin Telefont.
Akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistosta keskustelee omassa pääesitelmässään taiteen ja aivotoimintojen välisestä suhteesta.
”Twitter-konferenssin järjestäminen on rohkea ja kiinnostava avaus, ensimmäinen laatuaan Suomessa ja aivan ensimmäisiä koko maailmassa. Ensin ajattelin, että asian kertominen twiiteissä on silkka mahdottomuus, mutta asiaan perehdyttyäni uskon sen olevan mahdollista twiitteihin liitettävien kuvien avulla”, kertoo Hari.
Konferenssi on saanut innostuneen vastaanoton. Twitterin rajattu merkkimäärä rohkaisee luovuuteen.
”On mielenkiintoista nähdä, miten tavallisesti esitelmään tai konferenssijulisteeseen laitettava tieto sovitetaan kuuteen twiittiin. Uskoisin, että juuri kuvien, graafien ja muiden visuaalisten elementtien hyödyntäminen on tässä avainasemassa”, lisää Himberg lopuksi.
Aivotutkimuksen Twitter-konferenssi järjestetään 20. huhtikuuta, lopullinen ohjelma varmistuu myöhemmin. Merilintututkijoiden aikaisemmin järjestämä World Seabird Twitter Conference on toiminut suunnannäyttäjänä Aalto-yliopiston neurotieteilijöille.
Rekisteröidy yleisöksi konferenssin verkkosivuilla:
Seuraa Twitterissä: ,
Keynote-puhujat: aivotutkija nimimerkin takana , Riitta Hari , Uta Frith , Human Brain Project
äپٴᲹ:
Tommi Himberg, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
tommi.himberg@aalto.fi
puh. 050 313 9439
Lue lisää uutisia
Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä
Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Positiivinen viestintä ja improvisaatio auttavat kehittämään opiskelijoiden viestintätaitoja työelämän tarpeisiin
Kauppakorkeakoulu uudisti pakollisen ensimmäisen vuoden viestintäkurssinsa.
Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa
Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.