Aalto-yliopiston toiminta kehittyi suotuisasti vuonna 2017
Aalto-yliopisto jatkoi vuonna 2017 tutkimusprofiilinsa uudistamista. Eniten viittauksia saavien, vertaisarvioitujen top 10% -julkaisujen määrä kasvoi 18 prosentilla ja yliopiston saama erittäin kilpailtu tutkimusrahoitus kolmella prosentilla. Arvostettu QS World University Rankings arvioi Aalto-yliopiston olevan taiteen ja muotoilun alalla 9. sijalla maailmassa (13. vuonna 2016). Kampuksella kehittyvä innovaatioekosysteemi sai laajaa kansainvälistä tunnustusta.
Vuosi 2017 oli Aalto-yliopiston kahdeksas toimintavuosi. Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi yliopiston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 20.3.2018.
Yliopiston pro forma -tuloslaskelman mukainen operatiivisen toiminnan ylijäämä oli 4 miljoonaa euroa (vuonna 2016 alijäämä oli 5 miljoonaa euroa). Pro forma -tuloslaskelman mukaiset operatiivisen toiminnan tuotot olivat 345 (353) miljoonaa euroa, josta 229 (237) miljoonaa euroa oli opetus- ja kulttuuriministeriöltä suoraan saatua rahoitusta. Operatiivisen toiminnan kulut olivat 341 (358) miljoonaa euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli 64 (63) prosenttia ja tilakulujen osuus 14 (18) prosenttia.
Sijoitustoiminnan ylijäämä oli 90 (22) miljoonaa euroa. Ylijäämä koostui pääasiassa allokaatiomuutoksista ja sijoitusrahastojen vaihdosta syntyneestä ylijäämästä. Pitkään sijoitussalkussa olleiden sijoitusrahastojen myynnistä saadut varat on uudelleensijoitettu vastaaviin kustannustehokkaampiin rahastoihin.
Aalto-yliopistosta ja sen tytäryhtiöistä koostuvan Aalto-yliopistokonsernin nettoylijäämä oli 93 (25) miljoonaa euroa. Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 712 (1 607) miljoonaa euroa.
Lue lisää uutisia
Täydennä osaamistasi maksuttomasti kesän FITech-kursseilla
Kesällä 2026 FITechin tarjonnasta löytyy monipuolinen kattaus kursseja liittyen kestävyyteen, kyberturvallisuuteen ja tulevaisuuden teknologioihin. Haku kesäkursseille alkaa 14.4.2026.
Teemakuukausi kannustaa liikkumaan kestävästi
Toukokuussa Otaniemessä on tarjolla monenlaisia tapahtumia ja tempauksia muistuttamaan kestävistä valinnoista liikkumisessa.
Kira Vesikko edistää neuromoninaisuuden huomioivia kokouskäytäntöjä
100 sanaa -sarjassa Sähkötekniikan korkeakoulun viestinnän asiantuntija kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.