Radikaali luovuus
Mahdollistamme kokeilevaa toimintaa, joka haastaa vallitsevaa tilaa.
Aalto vahvistaa yrittäjyysekosysteemiään luovilla aloilla Mikael Huhtamäen johdolla
Mikael Huhtamäki pyrkii kehittämään monialaista yhteistyötä Aalto-yliopiston yrittäjyysekosysteemissä ja kuulee mielellään ideoita ja ajatuksia aiheeseen liittyen.
Mikael Huhtamäki on aloittanut uudessa roolissa Aalto-yliopistossa: projektipäällikkönä Boosting Creative Industries and Sectors on Campus (BCS) -strategisessa kehityshankkeessa. Mikael on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan työpsykologia. Tällä hetkellä työn alla on kansainvälisten rock-konserttien historiaa Suomessa valottava väitöskirja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänellä on myös vankka tieto- ja kokemuspohja startupien kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä ä palava intohimo musiikkia kohtaan.
BCS-hankkeen tavoitteena on kehittää taiteen, kulttuurin ja luovien alojen yrittäjyysekosysteemiä Otaniemen kampuksella. Aalto-yliopiston yrittäjyysekosysteemi on kerännyt huomiota menestystarinana, ja se tunnetaan myös aloittelevien yrittäjien tehokkaana tukiverkostona. Nykyisellään taiteen ja luovien alojen opiskelijat jäävät kuitenkin vähemmistöön ja helposti vaille vastaavanlaista tukea. Tämän kehittämiseen Mikael ja BCS-hanke keskittyvät.
Luovien alojen jalansijan vahvistaminen ja monimuotoisuuden edistäminen Aallon yrittäjyysekosysteemissä, ä luovien alojen tekijöiden ja yrittäjien tukimekanismien kehittäminen ajaisi kaikkien etua.
Ekosysteemin tukea luovien alojen tekijöille ja yrityksille
Ekosysteemiin kuuluminen voisi tarjota luovien alojen tekijöille yhteisön, joka täydentää heidän osaamistaan. ”Monialaisissa tiimeissä toimiminen voi parhaimmillaan tasapainottaa työtaakkaa ja jättää enemmän tilaa luovalle työskentelylle”, Mikael avaa. ”Myös osaamisen kehittäminen ä erilaiset tukimekanismit voivat ajaa samaa asiaa.”
۳ٱٲö ja ekosysteemin kehittäminen antaisivat luovien alojen toimijoille pääsyn tietoon ja osaamiseen, jota he voisivat hyödyntää, oli heidän valitsemansa polku mikä tahansa – aina freelancer-työskentelyn perusteista yrittäjyystaitoihin, oman yrityksen perustamiseen ä innovaatiokyvyn vahvistamiseen.
Vaikka luovilta aloilta ei yrittäjiä puutu, yrittäjyys on usein enemmänkin toimeentulokeino kuin ensisijainen valinta. Tarkoitus ei ole nytkään sysätä kaikkia Aaltolaisia samalle polulle, vaan tarjota vaihtoehtoja luovien alojen tekijöille ja kehittää heidän yrittäjyysosaamistaan ä taitojaan.
”Luovien alojen ammattilaisten ja tekijöiden tukeminen ja vahvistaminen vaikuttaisi positiivisesti myös muualle yhteisöön”, Mikael korostaa. ”Tämä voi ilmetä muilla aloilla esimerkiksi luovuuden ja innovaatioiden lisääntymisenä.”
Monimuotoisuus edistää luovuutta koko yhteisössä
Kehityshanke tarjoaa mahdollisuuden edistää monimuotoisuutta ja luovaa innovaatiokyvykkyyttä koko Aalto-ekosysteemissä ja jopa valjastaa Otaniemi Euroopan monialaisimmaksi luovaksi keskukseksi.
”Elinvoimainen innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi houkuttelee Otaniemeen myös uusia luovien alojen toimijoita tarjotessaan näille toimijoille uusia yhteistyömahdollisuuksia Aallon tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa”, korostaa Janne Laine, Aalto-yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori.
”Tukemalla aktiivisesti luovia aloja kampuksella vaikutamme tärkeällä tavalla koko Otaniemen yhteisöön. Yli 20 prosenttia taiteen ja muotoilun korkeakoulusta valmistuvista perustaa oman yrityksen, mutta harvat heistä jäävät Aallon ekosysteemiin. Jos he saavat hyvän syyn jäädä, positiivinen vaikutus tulee näkymään laajalti”, jatkaa Tuomas Auvinen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani ä Champion of Radical Creativity. ”Parhaimmillaan se voisi herätellä uutta ajattelua ä rohkaista kokeilullisuuteen, luoviin lähestymistapoihin ja uudenlaisiin näkökulmiin kaikilla aloilla, ja vauhdittaa monialaisten innovaatioiden syntyä.”
۳ٱٲön kehittäminen vaatii ihmisiä ja verkostoja
Tällä hetkellä Mikael kartoittaa nykyistä ekosysteemiä. Hänen tavoitteenaan on koota olemassa olevia palasia kokonaisuudeksi: tuoda yhteen eri toimijoita ja tukimekanismeja, ä lisätä tietoisuutta niistä, jotta kukaan ei pääsisi tipahtamaan tukiverkoston silmukoiden läpi.
Kartoitusoperaatio ulottuu myös Aalto-yliopiston ulkopuolelle. Mikael pyrkii rakentamaan yleiskuvaa siitä, mitä Aalto-yliopistossa ja sen liepeillä on tällä hetkellä tekeillään liittyen luoviin aloihin, yrittäjyyteen, yrityssuhteisiin ä monialaiseen yhteistyöhön.
Siihen tarvitaan ihmisiä.
”On tärkeää päästä tutustumaan ihmisiin, joilla on kokemusta luovilta aloilta, joko alojen sisältä tai niiden kanssa työskentelystä, ja kuulla heidän näkökulmansa luovien alojen ekosysteemin suunnasta ja mahdollisuuksista. Ajatukset, kokemukset, mahdolliset haasteet – kaikki tieto on tervetullutta.”
Joten jos sinulla on ideoita tai ajatuksia siitä, miten kehittää yhteistyötä taiteiden, teknologian ja liiketoiminnan välillä Aallon yrittäjyysekosysteemissä, älä epäröi ottaa yhteyttä Mikaeliin!
Mikael Huhtamäki
Projektipäällikkö, Boosting Creative Sectors
mikael.huhtamaki@aalto.fi
+358 50 478 6077
Otaniemessä työn alla oleva ekosysteemimallia kehitetään yhdessä eri tahojen kanssa, joihin lukeutuvat muun muassa Aalto-yliopiston korkeakoulut, laitokset ja palveluyksiköt ä pääkaupunkiseudun kaupungit, yritykset ja muut yhteistyökumppanit.
Kehityshankkeen tavoitetila koostuu kolmesta ydinasiasta:
- Vahva luova kenttä – luovien alojen tarpeisiin vastaaminen innovaatio- ja yritysten perustamistaitojen osilta (esimerkiksi teknologia- ja yrittäjyysvalmiudet, kansainvälinen liiketoiminta, lokalisaatio, eettinen arviointikyky)
- Voimistuneet muut alat – muiden alojen tarpeisiin vastaaminen uusien työkalujen ja toimintatapojen ä tulevaisuuden innovaatioiden osilta (esimerkiksi luova osaaminen, muutoskyvykkyys, tulevaisuuden visiointi, yhteiskehittäminen, organisaatiokulttuurin kehittäminen)
- Otaniemi puoleensavetävänä, elinvoimaisena ja monialaisena luovana keskuksena – houkutteleva ja puoleensavetävä kampus niin nykyisille kuin tulevillekin Aaltolaisille (poikkitieteellisyys koulutuksessa ja tutkimuksessa, mukaan lukien luovat lähestymistavat)
Boosting Creative Sectors -hanke kuuluu radikaalin luovuuden strategisiin kehittämishankkeisiin. Radikaali luovuus on yksi Aalto-yliopiston strategian läpileikkaavista teemoista yrittäjähenkisen ajattelutavan ä kestävän kehityksen ratkaisujen ohella.
Inspiroivan ekosysteemin kehittyminen edistäisi myös Aallon strategian ja radikaalin luovuuden tavoitteita. Se voisi rakentaa omaa luokkaansa olevaa luovaa ja uutta ajattelua ruokkivaa yhteisöä, tukea kokeilullista kulttuuria rohkaisemalla rikkomaan rajoja ja avaamaan uusia näkökulmia luovien lähestymistapojen kautta, ä kehittää kestävää ja kukoistavaa kampusta.
Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ekosysteemi on monimuotoinen. Se kattaa laajalti aloja arkkitehtuurista arkistoihin, kirjastoihin, museoihin, audiovisuaaliseen alaan (ml. elokuva, televisio ja multimedia), peleihin ja immersiivisiin kokemuksiin, konkreettiseen ja abstraktiin kulttuuriperintöön, muotoiluun (ml. muoti), tapahtumiin, musiikkiin, kirjallisuuteen, esittäviin taiteisiin, kirjoihin ja kustannustoimintaan ä radioon ja kuvataiteeseen.
Luovien alojen ekosysteemi Euroopassa
- Koostuu 99-prosenttisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä tai mikroyrityksistä
- Työllistää yli kahdeksan miljoonaa lahjakasta ihmistä ympäri Euroopan 1,2 miljoonassa yrityksessä
- Alojen liikevaihto on vuosittain yli 477 miljardia euroa, eli lähes 4 prosenttia EU:n BKT:sta – suuri osa alojen tuomasta arvosta ei kuitenkaan ole mitattavissa, vaikka se on yhteiskunnalle korvaamattoman arvokasta
Luovat alat Suomessa
- Suomen mittakaavassa keskisuuri toimiala, joka peittoaa silti ä työllistävyydellään että tuottavuudellaan niin elektroniikan, paperiteollisuuden kuin maataloudenkin toimialat
- Työllistävät noin 100 000 ihmistä, joiden osuus kaikista työssäkäyvistä on 3–5 prosenttia
- Vuosittainen liikevaihto on 14 miljardia euroa, palkkasumma 5,3 miljardia euroa, ja julkinen sektori kerää veroja ja veroluontoisia maksuja 3,4 miljardia euroa
- Valtion 1,3 miljardin euron tuki luoville aloille tuottaa 14 miljardin tuotoksen
Luovien alojen haasteita Suomessa
- Ala koki kovia pandemian myötä: vuonna 2020 kulttuuri ja luovat alat menettivät noin 32 prosenttia tuloistaan
- Hajanainen ja sirpaleinen toimintamalli: paljon pieniä toimijoita, jotka työskentelevät pienissä yrityksissä, usein yksin
- Kattava ekosysteemi ä yrittäjyystaitojen ja innovaatiokyvykkyyden tuki ja vahvistaminen puuttuvat
Lue lisää uutisia
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen ä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Kauppakorkeakoulu promovoi kymmenen kunniatohtoria toukokuun 2026 promootiossa – arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein
Kauppakorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1946, joten keväällä 2026 on vuorossa Kauppakorkeakoulun 17. promootio.
Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi
Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) ä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.