É«É«À²

Uutiset

Aalto sai ICT-tutkimushankkeisiin 3,5 miljoonaa euroa

Julkaistu:
Suomen Akatemian ICT 2023 -ohjelma myönsi rahoitusta 12 tutkijalle.
Rahoitusta ICT-tutkimukseen. Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski.

Suomen Akatemia on myöntänyt ICT 2023 -ohjelmastaan rahoitusta hankkeille, joissa on mukana 12 Aalto-yliopiston tutkijaa. Rahoitusta jaettiin Aaltoon kaikkiaan 3,5 miljoonaa euroa. Suomen Akatemialle lähetettyjen rahoitushakemusten yhteissumma oli 45,7 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin 9,25 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston saama osuus rahoituksesta oli 38 %.

ICT 2023 -ohjelma on Suomen Akatemian ja Business Finlandin koordinoima ja rahoittama tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittäminen ja ICT:n laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen.

Rahoitetut hankkeet kuuluvat kolmeen eri teemahakuun:

  1. ohjelmistot innovaation, liiketoiminnan ja kestävän kehityksen lähteenä
  2. kaiken autonomia
  3. ohjelmoitava maailma ja edistyneet ohjelmistotekniikat.

Aalto-yliopiston tutkijoita oli mukana kaikkien teemahakujen alueella. Ohjelmistot-teemasta rahoitus myönnettiin hankkeille SASSE (Matti Rossi) ja CryptoProSAT (Chris Brzuska). Kaiken autonomia -teeman alueelta rahoitettiin hankkeita REPEAT (Juho Kannala), ULTRA (Riku Jäntti, Claudio Roncoli), B-REAL (johtajana Ville Kyrki, Samuel Kaski, Harri Lähdesmäki), sekä Antti Oulasvirran ja Quan Zhoun tutkimushankkeita. Ohjelmoitava maailma -teemasta rahoitusta saivat FIT- (Samuel Kaski) ja PARADIST-hankkeet (johtajana Simo Särkkä, Jukka Suomela).

FIT-hanke pureutuu esineiden internetiin

FIT-hankkeessa on akatemiaprofessori Samuel Kasken lisäksi mukana professori Pan Hui Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Antti Honkela Helsingin yliopistosta. He pyrkivät hankkeessaan ratkaisemaan olennaisia esineiden internetin eli IoT:n ongelmia. Tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen ja skaalautuva kehys, joka mahdollistaa edistyneiden todennäköisyysmallien käytön monimutkaisia riippuvuuksia sisältävien aineistojen mallintamiseen ja pystyy takaamaan tiukan yksityisyydensuojan. Ratkaisusta on tarkoitus toteuttaa prototyyppisovellus IoT-alustalle. Koneoppimisen ja tekoälyn meneillään oleva vallankumous rakentuu pitkälti massiivisten tietoaineistojen saatavuudelle. Nopeasti kehittyvä IoT kytkeytyy tiukasti osaksi tätä kehitystä: edistyneet koneoppimismenetelmät parantavat IoT:tä, joka puolestaan tuottaa uusia tietoaineistoja. Hanke on osa Samuel Kasken johtamaa Suomen Tekoälykeskus -lippulaivaa.

Infografiikka haetusta ja myönnetystä rahoituksesta
ICT 2023 -ohjelmasta haettu ja myönnetty rahoitus. Lähde: Suomen Akatemia.

Rahoituspäätökset (aka.fi)

Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.