Aalto in Space -näyttelyssä voi ihailla nanosatelliitteja, kurkistaa mustaan aukkoon ja kuunnella Jupiteria – ja tehdä virtuaalitodellisuusmatkan avaruudessa
BepiColombo on Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n luotain. Aalto-yliopisto on mukana useassa luotaimen instrumenttiryhmässä tutkimuskumppanina.
Aika: 21. syyskuuta–19. lokakuuta 2018 (avajaiset 21. syyskuuta klo 15–18)
Paikka: Dipoli Gallery, Dipoli, Otakaari 24, 02150 Espoo. Dipoli avoinna arkisin 7.45-21.45 , lauantaisin 9.30-21.45.
Otaniemessä suunniteltiin avaruuslaitteita jo 1960-luvulla ja otettiin vastaan ensimmäiset satelliittitelevisiolähetykset 1970-luvulla. Aalto in Space -näyttely keskittyy kuitenkin nykypäivään ja tulevaisuuteen. Suomessa on jo parin vuoden ajan ollut meneillään nanosatelliittibuumi, eikä meno näytä ainakaan hidastuvan.
"Tuoren satelliittimme, Suomi 100 -satelliitti, toimitettiin laukaisupaikalle vietäväksi eilen keskiviikkona", iloitsee professori Esa Kallio.
"Aallon satelliittiohjelma on taustalla myös kahdessa muussa vielä tänä vuonna laukaistavassa kaupallisessa suomalaissatelliitissa, Iceye X-2:ssa ja Reaktor Space Labin Hello Worldissä."
Otaniemessä rakennetaan parhaillaan myös kahta uutta nanosatelliittia: opiskelijaprojektina syntyvää Aalto-3:ta ja Suomen Akatemian huippuyksikössä tehtävää, avaruussäätä tutkivaa FORESAIL-1:tä. Näistä satelliiteista – ja jo laukaistuista Aalto-1:stä ja Aalto-2:sta – on näyttelyssä esillä luonnollisen kokoiset ja näköiset mallikappaleet. Esillä on myös aitoja tutkimuslaitteita, avaruusasemalle menevä säteilymittari ja opiskelijoiden tekemä raketti.
Havainnekuva Suomi 100 -satelliitista avaruudessa.
Lisäksi kävijät pääsevät virtuaalimatkalle avaruuteen ainutlaatuisen, Aallossa alun perin tutkimuskäyttöön kehitetyn simulaation avulla. Virtuaalilaseilla voi tarkastella satelliitin silmin esimerkiksi revontulia ja magnetosfääriä, aivan kuin leijuisi 500 kilometrin korkeudessa. Laseja pääsee testamaan arkipäivisin klo 12-13.
Nanosatelliitit ja kaukokartoitus ovat tärkeässä roolissa avaruustekniikan kehittämisessä, mutta suuri osa Aallossa tehtävästä alan tutkimuksesta on keskittynyt avaruussään, Auringon, aurinkokunnassa olevan sähköisesti varatun kaasun ja kaukaisten mustien aukkojen havainnointiin. Tätä tutkimusta tehdään niin avaruudessa olevilla tutkimuslaitteilla kuin Maan päältä, esimerkiksi Metsähovin radiotutkimusasemalla. Näyttelyssä pääsee tutustumaan muun muassa plasman salaisuuksiin ja kuulemaan aurinkokuntamme suurimman planeetan Jupiterin ääniä.
Avaruus inspiroi myös taiteilijoita. Karoliina Paatoksen Terrella Cubica näyttää, miten revontulet syntyvät maapallon napojen ympärille.
Näyttely on avoinna 19. lokakuuta saakka.
"Aalto in Space on mainio tapa juhlistaa vaikka Kansainvälistä avaruusviikkoa, jota vietetään lokakuun alussa Sputnikin laukaisun kunniaksi”, vinkkaa näyttelyn tuottaja Jari Mäkinen.
äپٴᲹ:
Aalto in Space ja muut Aallossa järjestettävät näyttelyt
Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Tuottaja Jari Mäkinen
p. 040 560 9198
jari.makinen@kupla.com
Lue lisää uutisia
Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?
Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa
Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä
Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.