ɫɫ��

NOS-N, Joint Committee of the Nordic Natural Science Research Councils, on luonnontieteellistä ja teknistä tutkimusta rahoittavista pohjoismaisista organisaatioista koostuva yhteistyöelin. Se on keskeinen pohjoismaisen tutkimusyhteistyön kehittäjä ja koordinoija. NOS-N:n toiminnan tuloksena on käynnistynyt useita yhteispohjoismaisesti rahoitettuja hankkeita. Viime vuosina se on keskittynyt tutkimusinfrastruktuureihin liittyviin ajankohtaisiin asioihin. NOS-N:n edustajat vierailivat Suomessa marraskuun lopulla.

NOS-N:n jäseniä ovat Vetenskapsrådet (Ruotsi), Danish Agency for Science, Technology and Innovation, The Research Council of Norway, Rannis (Islanti), pohjoismainen tutkimusneuvosto NordForsk sekä Suomen Akatemia. Suomesta NOS-N:n toimintaan osallistuvat Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtaja sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja. Suomi toimii NOS-N:n puheenjohtajamaana syksystä 2017 syksyyn 2019.

Suomen vierailunsa yhteydessä NOS-N:n edustajat tutustuivat Aalto Bioproduct Centreen, ABioon. Vierailukohteeksi haluttiin korkeatasoinen tutkimusyksikkö, jonka toiminnassa kansainvälisen mittaluokan infrastruktuurilla on keskeinen rooli. Otaniemessä toukokuussa 2017 avautunut ABio on tutkimuskeskus, joka yhdistää huippulaatuisen biotalouden tutkimuksen ja opetuksen yhteistyöhön yritysten kanssa.

Aalto Bioproduct Centre tarjoaa puitteet muun muassa Ioncell-F kuidunvalmistusmenetelmän tutkimukselle ja kehitykselle. Professori Herbert Sixtan luotsaamassa tutkimushankkeessa Ioncell-F -teknologialla selluloosakuiduista syntyy tekstiilejä. Sen avulla myös tekstiilijätteestä voidaan tehdä uutta kangasta. Professori Sixta kertoi vieraille Ioncell-F:n lisäksi myös nanoselluloosaan, mikrokiteiseen selluloosaan sekä puurakentamiseen liittyvistä tutkimuksista.

Jostein Sundet (vas.), NordForsk, Øyvind Pettersen, The Research Council of Norway, Susan Linko, Suomen Akatemia sekä Mads de Wolff, Ministry of Higher Education and Science, Denmark, tutkailevat mitä syntyy, kun nanoselluloosaan sovelletaan perinteisiä keramiikkatekniikoita CHEMARTSin kokeellisesssa muotoiluprojektissa. Vierailuun osallistuivat lisäksi professori Inga Berre Bergenin yliopistosta, professori Michael Drewsen Aarhusin yliopistosta sekä professori Lars Kloo KTH:sta.

Professori Tapani Vuorinen esitteli vieraille ABiossa toimivaa CHEMARTS-hanketta, joka yhdistää biomateriaalit ja designin opetuksen ja tutkimuksen. Tieteen ja taiteen tekijöiden uniikki yhteishanke oli vierailiden mielestä hyvin mielenkiintoinen.

ABiossa toimii myös ”tulevaisuuden tehdas”, jonka prosessiautomaatiosysteemiin vieraat pääsivät tutustumaan professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounelan ja ryhmän tutkijoiden Jukka Kortelan, Babak Nasirin ja Antton Lahnalammen johdolla. Kyseessä on ainutlaatuinen oppimisympäristö, joka hyödyntää 5G:n lisäksi pilviteknologiaa ja virtualisointia sekä yhteistyökumppani ABB:n teknologiaa.

(Kuvat: Helena Seppälä)