Aalto Behavioral Laboratory – käyttäytymistutkimusta kaikille
Aalto Behavioral Laboratory (ABL) tarjoaa mittaustiloja ja -laitteita käyttäytymistutkimuksiin, joita varten laboratoriossa on kaksi mittaushuonetta sekä eri stimulus- ja monitorijärjestelmiä. ABL sijaitsee Magneettitalossa (Otakaari 5) – samassa talossa ovat myös Aalto NeuroImaging –tutkimusinfrastruktuurin AMI-keskus ja Aalto TMS laboratorio.
Laboratoriossa on mahdollista tehdä muun muassa lämpökamera-, silmänliike-, aivosähkökäyrä- (EEG), lihassähkökäyrä- (EMG), sydänsähkökäyrä- (ECG) , ihon sähköjohtavuus- (GSR) ja kiihtyvyysanturimittauksia. ABL on Aalto NeuroImaging (ANI) -henkilökunnan ylläpitämä ja sitä hallinnoi Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos.
- ABL tarjoaa hyvät tilat eri tutkijoille ja perusteellisen opastuksen laitteiden käyttäjille. Tarkoitus on, että kynnys tulla tänne on matala, Veli-Matti Saarinen, ABL:n tutkimusinsinööri kertoo.
Saarinen on valmistunut DI:ksi TKK:lta ja työskennellyt mm. silmänliikekameroiden parissa kymmenisen vuotta kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä (BRU) jo ennen ABL:ää. Saarisen työhön kuuluu esimerkiksi laboratorion ylläpito ja tekninen avustus.
Kuka tahansa on tervetullut mittaamaan ABL:n tiloissa, kunhan on ensin saanut tutkimukselleen puollon asianmukaiselta eettiseltä toimikunnalta.
- Mittaajien tekninen osaaminen ei ole kriittistä, sillä täältä saa apua myös laitteiden käyttöön, Saarinen kertoo. Mittausaikaan sisältyy niin tilat kuin laitteetkin, mutta myös henkilökunnan tuki. Apua saa tämän lisäksi jo kokeita suunniteltaessa ja koejärjestelmää rakennettaessa; myös erikoistoivomuksia otetaan mielellään vastaan. Syksystä alkaen laboratoriossa järjestetään myös eri laitteiden käyttökoulutuksia.
Tänä vuonna laboratorion käyttö on täysin ilmaista, vuodenvaihteen jälkeen asiaa tarkastellaan uudestaan.
Lämpökamera näyttää kohteiden säteilemän infrapunasäteilyn määrää. Infrapunakameralla voi mitata ihon tuottaman infrapunasäteilyn määrän vaihteluja esim. koehenkilön kasvoilta.
- Tärkeätä on saada tutkijat tietoisiksi tästä laboratoriosta ja sen tarjoamista kaikista mahdollisuuksista, Saarinen kertoo.
. Avoimien ovien aikana voi tutustua tiloihin, laitteisiin ja henkilökuntaan.
- Festivaleilla on esillä esimerkiksi silmänliikekamerat, joilla mitataan katseen suuntaa. Niillä on mahdollista tarkastella esim. mitä asioita on katsottu ja kuinka kauan? Lämpökameran demonstratiossa näemme miten eri asiat ja ihmiset säteilevät infrapunataajuuksilla ja kuinka tarkasti lämpökamera pystyy havaitsemaan esim käden jättämän lämpöjäljen.
Saarinen toivoo, että avoimet ovet saavat ihmiset entisestään innostumaan laboratoriosta ja käyttämään sen palveluita aktiivisesti tutkimuksissaan.
Laboratoriossa on kahdentyyppisiä silmänliikekameroita: päähän kiinnitettäviä mobiililaseja ja pöydällä sijaitsevia etälaitteita. Mobiilia laitetta voi käyttää myös laboratorion ulkopuolella, ja sen keräämää videokuvaa ja dataa voi seurata reaaliaikaisesti etäältä. Molemmissa laitetyypeissä on silmäkamera jonka perusteella katseen suunta lasketaan. Yhdistämällä näkymäkameran videokuvaa ja silmien asentotietoja kullakin hetkellä saadaan tietoa siitä, mihin ihminen kohdistaa katseensa ja miten silmät liikkuvat.
Laboratorioon kuuluu kaksi tutkimushuonetta, joista toinen on sähköisesti suojattu huone. Suojahuone toimii Faradayn häkkinä, vaimentaen ulkopuolisia sähköisiä ja radiotaajuisia häiriöitä EEG-mittauksissa.
Alta voi katsoa ABL:n esittelyvideon ja esimerkin päähän kiinnitettävän silmänliikekameran toiminnasta.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Veli-Matti Saarinen
veli-matti.saarinen@aalto.fi
+358 50 437 1591
Lue lisää uutisia
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.