Aalto-1-satelliitti lähetti ensimmäisen kuvansa
Juhannusaattoaamuna Intiasta laukaistun Aalto-1-satelliitin ensimmäinen kuukausi avaruudessa on sujunut suunnitelmien mukaan.
”Olemme käyneet läpi enemmistön satelliitin järjestelmistä ja todenneet laitteet toimiviksi”, iloitsee satelliittiprojektia vetävä professori Jaan Praks.
”Olemme myös saaneet ladattua ensimmäisen Aalto-1:n lähettämän kuvan, joka on samalla historian ensimmäinen suomalaissatelliitista käsin otettu kuva. Se on napattu Norjan ylittävältä kiertoradalta noin 500 kilometrin korkeudesta. Kuvassa näkyy Tanskan rannikkoa ja pala Norjan rannikkoa.”
Kuvan otti VTT:n kehittämän spektrikameran apukamera. Se kuvaa samaan suuntaan kuin spektrikamera mutta hieman laajemmalla kuvakulmalla, jolloin sen ottamia kuvia voidaan hyödyntää myös spektrikuvien analysoinnissa.
”Ensimmäisen kuvan perusteella järjestelmä toimii suunnitellusti. Varsinaista spektrikameraa kokeillaan vielä tällä viikolla”, sanoo tutkija Antti Näsilä հհ:ä.
Toisin kuin perinteinen, kolmea perusväriä mittaava peruskamera, spektrikamera pystyy mittamaan kymmeniä vapaasti valittavia värikanavia. Tästä syystä sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi metsätyyppien, leväesiintymien ja kasvillisuuden kartoittamisessa sekä vaikka geologisessa tutkimuksessa.
Aalto-1-satelliitissa on mukana myös Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarru. Jarrun tehtävänä on aikanaan tuoda satelliitti takaisin ilmakehään, jossa se palaa poroksi eikä jää avaruusromuksi kiertoradalle.
”Plasmajarrua ei luonnollisesti ole vielä testattu, mutta olemme jo mitanneet säteilyilmaisimella Etelä-Atlantin anomaliaksi kutsuttua säteilyvyöhykettä”, kertoo satelliitin operointia johtava Otaniemen maa-aseman päällikkö Petri Niemelä.
Vuosi mittauksia
Jaan Praks korostaa, että vaikka tekniikan toimivuus on osoitettu, itse satelliitin missio on vasta alussa. Dataa ja kuvia on tarkoitus kerätä useiden kuukausien tai kokonaisen vuoden ajan. Työlistalla on myös satelliitin asennon vakauttaminen.
”Tähän asti olemme antaneet satelliitin pyöriä hitaasti, koska se on hyvä lämpöhallinnan kannalta. Sisälämpötila on koko ajan pysytellyt hienosti nollan ja 25 celsiusasteen välillä sen mukaan, onko satelliitti kulkenut varjossa vai valossa.”
Aalto-yliopiston ja Suomen kannalta avaruusnäkymät ovat valoisat. Tämän vuoden aikana avaruuteen on lähdössä usean startupin piensatelliitteja sekä kolmas aaltolainen eli Suomi 100 -satelliitti.
”Ja Aalto-1-satelliitin ansiosta Suomella on nyt mahdollisuus rekisteröidä ensimmäinen oma avaruuslaitteensa kansainväliseen YK:n rekisteriin”, toteaa Praks.
(aalto1.fi)
äپٴDz:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Antti Kestilä
Mission päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 044 238 3164
antti.kestila@aalto.fi
Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
petri.niemela@aalto.fi
Antti Näsilä
Tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
p. 040 671 6266
antti.nasila@vtt.fi
Lue lisää uutisia
Alusta-paviljonki muutti Aallon kampukselle
Jättimäinen hyönteishotelli Alusta-paviljonki tarjoaa yhteisen tilan hyönteisille ja muille lajeille, myös ihmisille.
Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025
lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla
۳ٱٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.