ɫɫ��

Aalto-1-satelliitti esiteltiin medialle maaliskuussa Otaniemessä ennen toimitusta laukaisuvälittäjälle Hollantiin. Kuvassa vasemmalta Janne Kuhno, Jaan Praks, Antti Kestilä ja Tuomas Tikka. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n laukaisu viivästyy jälleen. SpaceX-yhtiön Falcon9 -kantoraketin syyskuussa tapahtuneen onnettomuuden tutkinta jatkuu, mikä viivästyttää edelleen avaruuslentojen jatkumista.

”Arviomme oli, että Falcon 9 olisi saanut laukaisuluvan Yhdysvaltain avaruuslentoja valvovalta viranomaiselta joulukuussa, kuten SpaceX itse arvioi tilannetta. Tällöin Aalto-1 olisi ollut seuraavana vuorossa jo tammikuussa. Mikäli Falcon 9 -kantoraketti jatkaa suunnitellusti avaruuslentoja tammikuussa, Aalto-1:n laukaisu toteutunee ensimmäisen kvartaalin aikana”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. Kiinnityssäiliö kiinnitetään myöhemmin laukaisupaikalla SHERPA- järjestelmään. SHERPA-laukaisu on historiallinen, kun noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle lähetetään samanaikaisesti yli 80 nanosatelliittia. Aalto-1-satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Aalto-2-satelliitti matkaa avaruuteen rahtialuksella

Otaniemessä jännitetään Aalto-1-satelliitin lisäksi myös Aalto-2-satelliitin matkan alkamista avaruuteen. Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1 -projektin parista.

”Aalto-2:n matka avaruuteen tulee olemaan hyvin erilainen kuin Aalto-1-satelliitin. Samoin kuin Aalto-1, myös Aalto-2 odottaa lähtöä Yhdysvaltoihin Hollannissa”, Praks kertoo.

Yhdysvalloissa Aalto-2 lastataan miehittämättömän Cygnus-rahtialuksen sisälle kaiken muun kansainväliselle avaruusasemalle menevän tavaran mukana. Kun kansainväliseen QB50-missioon osallistuvat 50 satelliittia saapuvat avaruusasemalle näillä näkymin maaliskuussa, ne jäävät odottamaan muutamaksi kuukaudeksi sopivaa ajankohtaa vapautukselle. Laukaisusovitin asennetaan astronauttien toimesta robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti sopiville kiertoradoilleen.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Koska satelliitti on osa suurempaa kokonaisuutta, se merkitään virallisesti belgialaiseksi satelliitiksi muiden QB50-satelliittien tapaan.

Suomi siirtyy avaruusaikaan

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja muutamaa vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satoja uusia avaruusalan osaajia. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa startup-yritysten kasvuna.

”Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut uuden tekniikan kehittymisen ja perustaa BIC-yrityshautomon Suomeen vauhdittamaan alan innovaatioiden nousua”, Praks sanoo.

Syksyllä 2016 Aalto-yliopistossa aloitti ennätysmäärä uusia avaruustekniikan opiskelijoita.

”Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille”, Praks toteaa.

������ä�پ���ٴDz�:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
puh 050 420 5847

Tarkempaa tietoa Aalto-1-satelliitista ja materiaalia löytyy (aalto1.fi)

Katso video: (youtube.com)

Uutinen 5.10.2016: