É«É«À²

Väitöskirjan nimi: The Finnish Civil Defence Shelter System -  Evolution of the regulation and technical specification 1954-2011

³Õä¾±³Ù³Ù±ð±ô¾±Âáä: Pekka Kyrenius
³Õ²¹²õ³Ù²¹±¹Ã¤¾±³Ù³ÙäÂáä: Professori Thomas Olofsson, Uumajan yliopisto, Ruotsi
³Õ²¹²õ³Ù²¹±¹Ã¤¾±³Ù³ÙäÂáä: Professori emeritus Mika Hyytiäinen, Maanpuolustuskorkeakoulu, Suomi 
Kustos: Prof. Jouni Partanen, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu 

Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa väestölle, jonka koko on noin 5,6 miljoonaa. Väestönsuojien rakentaminen on lakisääteinen pakko ja sitä säätelevät lait, asetukset että tekniset määräykset. Tämä väitöskirja tutkii väestönsuojasäätelyn kehittymistä vuosina 1954–2011. 

Suojien säätelyn kehittymiseen vaikuttivat sotilaallisten uhkamallien arviot, halu turvata väestö asevaikutuksilta kustannustehokkaasti sekä tarjota kohtuullisen turvallinen ja terveellinen, joskin epämukava suojaympäristö.
Suomalaisen väestönsuojasuunnittelun lähtökohtia verrataan ruotsalaisiin, sveitsiläisiin, yhdysvaltalaisiin ja saksalaisiin määräyksiin tutkimuksen aikajanalla. Ilmanvaihdon ja lämmönsäätelyn mekanismeja on analysoitu vakiintuneilla teknisillä metodeilla.

Tutkimuksessa suomalainen väestönsuojajärjestelmä määritellään sosio-tekniseksi järjestelmäksi, joka käsittää eri toimijat, intressiryhmät, organisaatiot, säätelyn sekä itse maanlaajuisen suojakokonaisuuden.


Tämä tutkimus porautuu kahteen kysymykseen: Mitä merkittäviä muutoksia suojien säätelyssä oli tutkimusperiodin aikana sekä mikä oli muutosten juurisyy tai vaikutus? Onko suomalaisessa väestönsuojatutkimuksessa merkittäviä tutkimusvajeita ja mikä on löydetyn vajeen merkitys?


Säätelyn evoluutiota ja muutoksia tarkastellaan kolmen tapaustutkimuksen kautta, joissa näkökulmina ovat asevaikutuksilta suojautuminen, suojan käyttäjien peruselintoimintojen ylläpito sekä molempien yhteisvaikutus.


Tutkimus osoittaa kuinka suomalainen väestönsuojajärjestelmä saavutti oman teknologisen tyylinsä, jonka merkittävin ominaisuus muita suojia rakentavia maita peilaten on kustannustehokas rahoitusmalli. Suojan omistaja vastaa rakennuskustannuksista, ei veronmaksajat. Suomalaiset suojakokeet käyttäjillä ja tämän tutkimuksen analyysi ovat osoittanut suojien suunnitteluparametrit kelvollisiksi. Suojan lämpötilan hallinta käytön aikana sekä mahdollinen ilmastointi kuumina ja kosteina kesäkuukausina ehdotetaan lisätutkimuksen kohteeksi.


Järjestelmä on menestystarina, keskimäärin kolmen vuoden puolustusbudjetin määrällä on vuosikymmenien kuluessa rakennettu kustannustehokkaasti koko väestöä suojaava järjestelmä.


Tutkimus on ajankohtainen Suomen NATO-jäsenyyden sekä väestönsuoja-asetusten tulevan reformin vuoksi.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä):